Perjantain kissakuulumiset

 

Ensinnäkin, valtaisan suuret kiitokset ja suosionosoitukset kaikille teille sydämellisille ihmisille, jotka olette niin vahvasti kanssamme myötäeläneet ja meitä tsempanneet! <3
Toiseksi; lupaan tämän postauksen jälkeen postailla muista aiheista, sillä tiedän ettei kaikkia nämä kissajutut kiinnosta. Kiitos kuitenkin hienotunteisuudestanne ja varmasti ymmärrättekin, että lukijoiden joukossa on suuren suuri joukko ihmisiä, joita tämä asia kiinnostaa ja sen vuoksi lupasin kissan tuloksista tulla tänne kertomaan.

Sain tosiaan eilen otettujen verikokeiden tulokset nyt iltapäivällä sähköpostiini – niistähän en suoranaisesti kovinkaan paljoa ymmärrä, mutta eläinlääkäri oli hyvin tiivistänyt oleellisimman. Sen jälkeen vielä soitin hänelle ja keskustelimme asiasta ja kissan tulevaisuudesta. Eli mun 11-vuotiaalla sydänkäpyselläni todettiin lievää munuaisten vajaatoimintaa, myös maksan toiminta on jo hieman heikentynyt. Arvot eivät kuitenkaan viitearvoista mitenkään radikaalisti poikkea, eläinlääkäri kirjoitti näin:

Painotan kuitenkin että tämän kissan kohdalla kyse on vasta alkuvaiheesta.

006

Munuaisten vajaatoiminta on ikääntyvillä kissoilla hyvin yleistä eikä sitä huomaa muuta kuin verikokeista. Kissa alkaa oireilla yleensä vasta silloin, kun on jo liian myöhäistä tehdä asialle jotain. Pidimme miehen kanssa heti selvänä sitä, että kissalla alkaa nyt totuttautuminen erilaiseen ruokaan (toivottavasti hän kelpuuttaa sen edes jossain määrin…) ja hän koukkasikin matkalla töistä kotiin eläinkauppaan hankkiakseen sieltä munuaisvikaiselle kissalle tarkoitettua ravintoa. Hieman suuta kuivasi, kun kuulin eläinlääkäriltä nuo hinnat :D, mutta toinen vaihtoehto olisi jatkaa entiseen malliin, jolloin kissa menehtyisi sairauteen. Munuaiset eivät korjaannu, kun ne kerran vaurioituvat. Oikeanlaisella ruokavaliolla taudin eteneminen saadaan kuitenkin erittäin todennäköisesti hidastumaan, jolloin saamme pitää hyvinvoivan kissan luonamme pidempään. Tämä on oikeastaan ainoa asia, mitä me lemmikinomistajina voimme asialle tehdä enkä voisi muuta vaihtoehtoa edes harkita. Kyllähän sitä muitakin perheenjäseniä hoidettaisiin, joten miksi lemmikki olisi poikkeus!

Olen todella tyytyväinen, että vaadin eilen nuo verikokeet, jotta tämä asia selvisi ja voimme alkaa toimimaan kissamme parhaaksi jo nyt, tässä taudin alkuvaiheessa. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että kun kissa täyttää 10 vuotta, se olisi syytä viedä tarkempiin tutkimuksiin. Ennen kuin munuaiset ehtivät rappeutua ja jolloin asialle voi vielä tehdä jotain! Kun lemmikin ottaa, hyväksyy siinä samalla ne kustannukset, mitä se tulee aiheuttamaan. Minkään lemmikin pito ei ole ilmaista eikä se ole mielestäni kohta, jossa rahaa pitäisi säästellä. Lähes kaikesta muusta tässä elämässä voi säästää, mutta ei terveysasioista – ei ihmisten eikä eläinten.

003

Olen tässä viimeisen vuorokauden ajan surffaillut netissä sadoilla sivuilla etsien mahdollisia syitä kissamme tämänhetkisiin oireisiin. Täytyy sanoa, että olen aika tyrmistynyt siitä, miten paljon ihmiset kyselevät syitä lemmikkiensä sairasteluun keskustelupalstoilta sen sijaan, että soittaisivat ensimmäisenä eläinlääkäriin. Jos eläin sairastaa, on mielestäni ensimmäinen looginen askel soittaa eläinlääkärille ja konsultoida häntä – lähes aina neuvoja saa jo puhelimitse (ilmaiseksi) ja sen jälkeen voidaan yhdessä eläinlääkärin kanssa tehdä päätös, olisiko tultava vastaanotolle heti vai jäätävä tilannetta tarkkailemaan. Eläinlääkäri on kuitenkin ammatti-ihminen, itse en aivan täysin luottaisi keskustelupalstojen tarinoihin. Varmasti siellä on joukossa ihan hyödyllistäkin tietoa, mutta kun niitä ei voi aina noin vain yhdistää siihen omaan kissaan tai koiraan, oireita/sairauksia on erilaisia.

Edelleenkään ei ole tietoa siitä, mikä kissan vilkkuluomet esiin saa – ovat siis edelleen näkyvissä, mutta tuskin nyt aivan yhtäkkiä tuosta häviävätkään. Voi mennä mahdollisesti useita päiviä? Ruoka maistuu ja ulos tekee mielellään tarpeensa. Mietin, että jos olisi jokin ruuansulatushäiriö ja tunnustelin vatsaa; onko pingottunut (mamilla alkaa muuten jo olla, heh) ja aristaako… Seurasi vain kehräystä :). Matokuurin viimeisen osan annoin tänään ja uusin kuurin eri lääkkeellä kahden viikon kuluttua, myös nuoremman kisun madotin samalla. Laitoin tänään merkille, että kissa ei ole aivastellut kolmeen päivään – olisiko mahdolliset madot aiheuttaneet myös aivastelua? Luin, että matoja saattaa mennä hengitysteihin, joka sitten aiheuttaisi aivastelua.

015

Mies haki kotimatkalla apteekista kissalle myös droppeja: maitohappobakteereja (eläimelle tarkoitettuja). Eläinlääkäri sanoi, että niitä voisi kokeilla, koska vaikuttaisi siltä että kissan maha ei toimi ihan normaalisti, voi olla myös löysällä. Tämänkin voivat aiheuttaa madot. Mies osti samalla Fortekor-nimistä lääkettä kissan munuaisten vajaatoimintaan; lääkäri oli soittanut reseptin apteekkiin.
Kissalla kuulosti eilen olevan myös alkava hengitystieinfektio, toivotaan että eilinen antibioottipiikki auttaa siihen. Eli aika monta pientä oiretta on, joita saamme nyt yksi kerrallaan hoitaa ja tarkkailla samalla kissan vointia. Aion maanantaiaamuna soittaa vakioeläinlääkärillemme, haluan kuulla hänenkin diagnoosinsa. Hän saa myös kuunnella kissan hengitystä, jos siihen olisi tullut viikonlopun aikana muutosta.

En siis oikein tiedä, miten noihin tuloksiin suhtautuisi. Ei kai tässä muuta voi kuin odotella ja seurailla tilannetta edelleen… Munuaisten vajaatoiminta on toki ikääntyvillä kissoilla aika tavanomaista enkä siitä ole niin valtavan huolissani – se huomattiin näin ajoissa ja sitä voi kuitenkin ravinnolla hidastaa. Onko teillä kotona munuaisten vajaatoiminnasta kärsivä kisu, miten olette taudin kanssa pärjäilleet?

Tietysti sitä on edelleen kovin huolissaan tuosta kissaystävästä, tulevaa kun en osaa ennustaa. Se on niin valtavan ja äärimmäisen rakas mulle, sanat ei koskaan riitä kuvaamaan miten rakas <3. Niin kauan jo yhdessä tällä pallolla tallattu. Ehdin asua vain vuoden yksinäni lapsuudenkodista poismuuton jälkeen, kunnes tämä kultainen kissa elämäni iloksi tupsahti <3.

020

 

Comments

  1. Rags
    29.11.2013 / 18:35

    Mina tiedan kuinka rakas han sinulle on. <3

    Kurjaa, etta diagnoosiksi tuli sairaus, mutta onneksi on vasta alkuvaiheessa ja oikealla laakityksella ja ruokavaliolla, ja tietysti silla suurella rakkaudella, mita tiedan etta hanelle annatte, uskon etta kisulla on viela monta, monta onnellista vuotta edessa. <3

  2. 29.11.2013 / 18:35

    Toivottavasti sydänkäpysenne saa vielä elää monia ihania vuosia ja sairauden eteneminen hidastuisi. Sydäntäsärkevää, kun lemmikki sairastuu..

  3. Sini
    29.11.2013 / 18:57

    Hei!
    Haluan ensinnäkin toivottaa hirvittävästi voimia ja onnea mukaan teidän elämäänne. Minulla on kaksi kissaa, ja ne ovat niin tärkeitä että itseäkin rupesi itkettämään kun tuota postausta luin. Odottelen kissakuulumisia, jatkatosi paljonkin tsemppiä!
    Ppt. Kurkkaa zooplus.fi jos sieltä löytyisi noita erikoisruokia. En ole aivan varma mutta muistaisin että siellä jotain erikoistutkija olisi ollut?
    T sini ja karvatassut :)

  4. Marika
    29.11.2013 / 19:03

    Tsemppiä ystäväni <3 Onneksi sairaus huomattiin tosiaan näin aikaisessa vaiheessa. Paljon on vielä ruokavaliolla tehtävissä. Toivottavasti teidän kisulle munuaisruoka maistuu hyvin. Olette vastuullisia kissanomistajia.

    • 30.11.2013 / 15:06

      Kiitos Marika <3. Eilen eläinkaupasta ostettu munuaisruoka ainakin maistuu, täytyy alkuviikosta käydä ostamassa niitä (erilaisia) eläinlääkäriltä, kun eilen ei enää ehditty. Hyvin mennyt jo kaksi munuaislääkettäkin alas :). Hän on niin rakas ja reipas <3.

  5. Kaisa
    29.11.2013 / 19:03

    Täällä olisi munuaisten vajaatoiminnasta kärsivä 9-vuotias koira. Meilläkin kävi niin, että sairaus todettiin kun itse pyysin kontrolloida maksa- ja munuaisarvot koiralta. Arvot olivatkin hurjan korkealla ja itkujan siinä pääsi, kun lääkäri sanoi heti ennusteen olevan huono! Nyt munuaisarvoja on kontrolloitu noin kerran kuussa eikä hyvältä näytä. Niitä ei olla saatu laskemaan. Ruokavaliolla yritetään saada arvoja kuntoon, mutta ei. On myös olemassa ravintolisä (ainakin koirille), jota lääkäri suositteli. Sitäkin käytetään. Olen hiukan jo varautunut pahimpaan, vaikkakaan vielä on ole valmis karvakuonostani luopumaan. Toivottavasti teillä on kuitenkin munuaisarvot paremmalla mallilla :) Ja jos ne ei ole korkeat, uskon että saatte uudella ruokavaliolla ne kuntoon!

    On kamalaa, kun kaikki ihmiset ei hoida lemmikkejään niin hyvin, että veisivät ne lääkäriin kun oireet sitä vaatisivat. Samaa mieltä, että kun nämä lemmikit on otettu, ne hoidetaan myös loppuun saakka hyvin <3

    • 30.11.2013 / 15:11

      Mitähän niille maksa-arvoille voi tehdä? Unohdin kysyä eläinlääkäriltä, laitoin hänelle sitten vielä sähköpostia, mutta ei enää eilen varmaan siihen aikaan ollut töissä. Vai pitäisikö niidenkin munuaisarvojen tavoin korjaantua ruokavaliolla..?
      Voi että, voin täysin samaistua tuohon tunteeseesi :'(. Voimia sinne Kaisa! <3

      • Kaisa
        30.11.2013 / 19:50

        En tiedä kissojen maksajutuista mitään, mutta edesmenneellä koirallani hoidettiin maksasairautta ruokavaliolla ja toimi tosi hyvin!

        Fortekor on muuten myös meillä koiralla nyt käytössä verenpainelääkityksenä, kun pissasta löytyi proteiinia. Verenpaine siis rasittaa munuaisia.

        On niin raskasta, kun lemmikit sairastaa!

        • 1.12.2013 / 11:09

          OK, täytyy sitäkin kysyä eläinlääkäriltä :). On kyllä todella raskasta, haluaisi vain yli kaiken nuo rakkaat terveiksi <3.

  6. Aikku
    29.11.2013 / 19:06

    Hyvä että veit kisun tutkimuksiin ja syy selvisi. Asian mukaisen hoidon avulla rakas ystävä saa takuulla monta onnellista vuotta lisää! Itse sain entisen kisuni kanssa 16v. yhteistä taivalta, vaikka 5-vuotiaana todettiinkin maitorauhaskasvain (joka leikattiin), joka sitten uusi onneksi vasta 11v. myöhemmin. Sittenkin leikattiin, mutta se uusi heti räjähdysmäisesti, joten oli pakko ”auttaa” rakasta ystävää ja päästää pois kärsimyksistä. Toivon teillekin vielä monia onnellisia vuosia yhdessä!

  7. 29.11.2013 / 19:17

    On ihan totta, että eläimiä hankkiessa täytyy miettiä mahdollisia tulevia kustannuksia. Liian paljon kissoja annetaan pitovaikeuksien vuoksi pois. Täytyy ajatella tilannetta, että entä jos joudutaankin antamaan eläimelle jotain kallista erikoisruokaa jonkin sairastumisen takia tai hankkimaan eläimen loppuiän kestävä lääkitys.

    Monet ajattelee, että esimerkiksi kissat on halpoja lemmikkejä. Ruokaa ja hiekkaa hiekkalaatikkoon, siinä se, mutta täytyyhän kissa rokottaa ja madottaa ja tosiaan, entäs sitten jos tulee jokin sairastuminen tai loukkaantuminen ja tarvitaan eläinlääkärin apua. Olen siis sitä mieltä, että esimerkiksi opiskelijan ei lemmikkiä kannattaisi ottaa, ellei sitten oikeasti pidä säästössä sellaista summaa, jolla voi kustantaa eläinlääkärikulut.

    • 30.11.2013 / 15:14

      Juuri näin! Itse opiskelin kun tämä kisu minulle tuli, hänen ensimmäiset 5 elinvuottaan elin opiskelijabudjetilla. Silti koskaan en pihistellyt kissan hoidosta, kyllä ne oli omat menot ja omat vaate- ym. hankinnat, jotka jäi tiukan paikan tullen tekemättä!

  8. Jenna
    29.11.2013 / 19:26

    Voi kisua, onneksi veitte heti sen eläinlääkäriin ja saitte noin alussa tuon diagnoosin. Minusta on upeaa, kuinka kirjoituksistasi huokuu se, miten paljon rakastatte kissojanne. Se kun ei tunnu olevan enää itsestäänselvyys, että eläimestä pidettäisiin kunnolla huolta. Toivon vielä paljon yhteisiä vuosia teille! Kissahan nuorentuu silmissä keväällä kun pääsee ihmettelemään uutta tulokasta :)

    • 30.11.2013 / 15:15

      Kiitos Jenna! Niin mukava kuulla, että tuo välittyy teksteistäni. Nuo on meille niin äärimmäisen rakkaita <3.

  9. Milla's
    29.11.2013 / 19:34

    Meillä täällä +12 vee neitikissa, joka on sairastanut jo muutaman vuoden munuaisten vajaatoimintaa. Erikoisruokavaliolla mennään ja vaikka kissamme on hyvin nirso ruoan suhteen, erikoisjärjestelyt ovat toimineet hyvin ja kissamme on saanut nauttia terveistä päivistä. Toivon myös teidän valloittaville kisuille paljon terveyttä ja pitkää ikää! <3 Hyvää vointia myös sinulle itsellesi sekä ihanaa joulun odotusta! Kiitos aivan ihanasta blogista! Ü

    • 30.11.2013 / 15:17

      Aivan ihana kuulla, toivotaan että meillä tulee sujumaan yhtä hyvin! Mitä/minkä merkkistä munuaisruokaa teidän kisunen syö?
      Kiitos lämpimistä toivotteluistasi! <3 Ihanaa joulunodotusta sinullekin :).

      • Milla's
        3.12.2013 / 19:53

        Lämmin kiitos ja suo anteeksi, että vastaamiseni kesti näin valtavan kauan…
        Meidän neidin erikoisruokavaliona on ollut Hill’s-K/D ja Royal Canin-Renal. Nämä kuivaruokana, kun hän ei nirsouttaan juuri märkäruokiin koske. Näitä annamme ’kuuriluontoisena’ oikeastaan omasta huolestani, että muuten hänen ruokavalionsa jäisi kovin suppeaksi. Olemme eläinlääkärin kanssa sopineet, että välillä annamme joukossa myös jotakin muuta kuivamuonaa tai pidämme pienen tauon erikoisruokavaliossa ja taas hetken päästä palaamme takaisin. Tämä järjestely on toiminut hyvin, kissa on ollut terve ja tyytyväinen! :)

  10. Hanna
    29.11.2013 / 19:35

    Voi pikku kisulia, toivotaan että uusi ruoka auttaisin kissaa ja saisitte vielä monta vuotta yhdessä.
    Meidän toisella kissa oli joskus vilkkuluomet näkyvillä ja meni ohi ku annettiin matolääkettää ja niistä madoistahan se voi johtua. En yhtään muista kuin kauan meni, että silmät parini, mutta kyllä se varmaan aika nopsaan tapahtui. Meillä muuten annettiin kissoille ennen apteekista saatavaa matolääkettä ja toimi hyvin, mutta sitten toisella kissalla ei enää auttanutkaan se, mutta reseptillä saatava lääke oli sitten todella tehokas.

    Viikko sitten tuli kuluneeksi kaks vuotta meidän toisen kisun kuolemasta ja kyllä vaan se edelleenkin tipan tuo silmään kun sitä ajattelee ja myös toista kissaa. Meidän kissat on molemmat on haudattu meidän pihalle ja haudan päällä on lyhty heille. Kyllä ne eläimetkin voi olla niin tärkeitä <3

    • 30.11.2013 / 15:20

      Toivomme näin! Toivottavasti pääsen maanantaina omalle eläinlääkärillemme kisun kanssa, saa tutkia ja kertoa, johtuuko vilkkuluomet edelleen madoista…

  11. moonangel
    29.11.2013 / 19:38

    Hyvä että tuollainen vaiva selvisi nyt eikä sitten vasta kun olisi ollut jo myöhäisempää. Toivotaan että nyt tulevaisuus olisi terveempi ja monia monia vuosia vielä edessä :)

    • 30.11.2013 / 15:21

      Totta! Ja hyvä että nyt eikä ensi keväänä, kun vauva syntyy – nyt tästä ehtii tulla meille jo rutiinia :).

  12. 29.11.2013 / 19:58

    Hyvä että nuo munuaishommat havaittiin kisulla ajoissa! :) Ruoka on tietysti kalliimpaa, mutta itse ajattelen aina, että kalliimpien mutta kissalle sopivampien ruokien ostaminen säästää eläilääkäri- ja lääkekuluja, kun kissa pysyy terveenä pidempään! :) (Meidän toisella kisulla menee viljoista maha sekaisin, joten molemmat elävät viljattomalla ruoalla)

    Ei kannata murehtia liikaa, kun kissa kerta on kuitenkin pirteä ja tyytyväinen! Kyllä asiat selviää :)

    • 30.11.2013 / 15:22

      Ihan oikeassa olet! Yritän olla murehtimatta, tänään vähän parempi päivä kuin eilen, jolloin silmät oli aika punaiset :).

  13. AnskuliP
    29.11.2013 / 20:27

    Olipa hyvä että verikokeista selvisi mikä kisua vaivaa. Paranemisia! <3

    • 30.11.2013 / 15:23

      Verikokeista selvisi siis lievä munuaisen vajaatoiminta, mutta siitä kissan oireet eivät ole johtuneet. Se vain tässä samalla tutkittiin, koska halusin. Vilkkuluomet saa kuitenkin esiin joku muu asia, toivon että vain madot ja häipyvät pian.
      Kiitos!

  14. Aino
    29.11.2013 / 20:46

    Hei ja ihan ensimmäiseksi kiitos valloittavasta blogista, niin kissojen kuin muunkin sisällön osalta! On ihana lukea, miten lämpimään ja rakastavaan sävyyn näistä suloisista kissakaveruksista kirjoitat. Meillä on kotona äärimmäisen rakas, 15-vuotias ikäneito-kissa, jolla on viimeisen vuoden sisällä todettu diabetes ja myös kohonneet munuaisarvot. Viestini sinulle on, että näiden ikäkremppojen kanssa voi tulla toimeen ja oikeanlaisella lääkityksellä kissa voi tulla suorastaan elämänsä kuntoon =) Meidän kisu saa kahdesti päivässä insuliinipistoksen ja kerran päivässä munuaislääkkeen ja syö lisäksi eläinlääkäriltä ostettavaa lääkeruokaa. Kontrolleissa käydään säännöllisesti ja kaikki on mennyt hyvin. Mitään ennusteita tms. ei meille ole edes annettu, koska eläinlääkärin mukaan sairaudet pysyvät lääkityksellä hallinnassa. Vähän niinkuin ihmisilläkin =) Eli kovasti tsemppiä sinne teille kaikille, kyllä näiden kanssa voi oikeasti pärjätä! Paljon silityksiä teidän valokuvauksellisille kehrääjille!

    • 30.11.2013 / 15:28

      Kiitos kovasti Aino! Ihanalla adjektiivilla kuvasit blogiani :).
      On nuo kissat kyllä niin rakkaita että <3. Niin, turhaahan se ennuste oikeastaan olisikin: eihän sitä terveet ihmiset/eläimetkään tiedä ja elämä voi päättyä milloin tahansa. Kuinka usein käytte kontrolleissa?
      Kiitos vielä kommentistasi!

      • Nimetön
        30.11.2013 / 20:42

        Hei taas! Kontrolleissa käytiin ensin kerran kuussa, mutta arvojen vakiinnuttua käyntiväliä harvennettiin vähän alle puoleen vuoteen. Meillä kontrolliväliin on vaikuttanut siis sekä sokeri- että munaisarvot. Teillekin varmasti löytyy eläinlääkärin kanssa keskustelemalla juuri teidän kissalle sopivin hoitosuunnitelma, jota noudattamalla saatte vielä paljon yhteisiä vuosia =)

  15. kissatäti
    29.11.2013 / 20:55

    Meidän koneet renaa, kirjoittelin täällä niin kaikki taas hävis, en tiiä mihin hävis!! Hyvä, että selvisi syy. Meidän vanhin kissa on 9-vuotias tyttökissa, jota on tutkittu paljon, arvot ovat vähän laskeneet, mutta ei paljon. Isoin ongelma oli jatkuvat pissatulehdukset, kunnes onnistuin saamaan kunnon aamupissanäytteen, josta löytyi paljon kiteitä. Kissa syö nyt eläinlääkärin erikoisruokaa, joka on auttanut. Annoin aluksi sitä pelkästään, nyt vähän liharuokaa kun vatta meni kovaksi, mutta vähän vain. Juoda pitäisi riittäväsi. Kannattaa ostaa erikoisruuat eläinlääkäriltä, hinnoissa ei ole niin paljon eroa niihin voi paremmin luottaa. Kannattaa ensin lisätä uutta ruokaa vanhaan, että tottuu, eikä tule vatsavaivoja, kun on lääkekuurikin menossa. Pusuja tiikerille meiltä kaikilta:). Tarkka ruokavalio ja ylimääräiset herkut pois:).

    • 30.11.2013 / 15:32

      Viestisi tuli kaksi kertaa, poistin toisen. Mitä ne kiteet on, kuuluvatko vain tähän taudinkuvaan?
      Aiommekin ostaa eläinlääkäriltä ruuat, koska eläinkaupassa ei näyttänyt ainakaan tällä hetkellä olevan samoja ruokamerkkejä. Emme eilen vain eläinlääkärille enää ehtineet, joten eläinkaupan pöperöillä viikonlopun yli ja alkuviikosta eläinlääkäriin ostoksille.
      Kamalaa tuo kun pitää karsia herkuttelut kokonaan pois, toinen niin haluaisi välillä jotain pientä naposteltavaa :'(.
      Pusut meni perille, kiitos! :)

      • Nimetön
        30.11.2013 / 17:23

        Kaikille kissoille voi tulla virtsakiteitä tai kiviä. Monet kissat reagoivat stressiin virtsarakollaan. Kiteet painavat ja haavoittavat virtsarakkoa, pissassa on verta, se on kivuliasta. Erikoisruoka liottaa kiteitä ja ehkäisee virtsakiviä, lisäksi pissavaivoissa käytetään lääkkeitä ja hoitopiikkejä, mutta antibiootit eivät auta kiteisiin tai kiviin. Kisu juo nyt enemmän, mikä auttaa moneen vaivaan, märkäruokaankin voi lisätä vettä. Kisu on herkkä reagoi herkästi kaikkeen. Poika kisun meille pelasti pentuna, kun sitä kohdeltiin huonosti ja heitettiin seinään kun ruokaa pyysi. Kisu voi hyvin nyt ja on meille rakas:)

        • 30.11.2013 / 17:31

          Kiitos tiedoista :).
          Hyi kamala ku järkytti kuulla tuollaisesta eläinrääkkäyksestä, kyllä jotku ihmiset on aivan seinähulluja :'(. Onneksi pelastitte ja annoitte kisulle ansaitsemansa rakastavan kodin! <3

  16. 29.11.2013 / 21:02

    Onneksi veitte kissan lääkäriin! Ilmeisesti on niin, että ruokavaliolla pääsee pitkälle tämän taudin kanssa jos on vasta alkuvaiheessa. Tästä tosin ei omakohtaista kokemusta. Helmi-kissalla on diabetes ja senkin kanssa olemme pystyneet elämään jo 2,5 vuotta. Tosin insuliinipistos kahdesti päivässä n 12 h välein. Kaikenmoista harmia on ollut, mutta nyt näyttää taas paremmalta. Tsemppiä teille!

    • 30.11.2013 / 15:33

      Kiitos Mamma N! Näin olen itsekin ymmärtänyt, että lääkkeillä ja oikealla ruokavaliolla pitäisi pärjätä.

  17. 29.11.2013 / 21:07

    <3 Pala kurkussa täytyy kommentti tänään jättää, niin osuvia ja koskettavia sanoja tuossa lopussa. Ahdistaa pelkkä ajatuskin elämästä ilman omaa karvaista perheenjäsentä. Ja voi raasulainen, masurapsutusta täältäkin vielä vähän lisää. Elämä voittaa. <3

    • 30.11.2013 / 15:35

      Sama täällä, en haluaisi edes ajatella elämää ilman näitä kisuja. En tiedä miten niiden menetyksestä ikinä selviäisin :'(. Niin suuret palat sydämestä kuuluu näille, miten ilman niitä paloja voisi elää.

  18. Enkelifani
    29.11.2013 / 22:51

    Voihan kisuli <3
    Toivottavasti hänellä ois paljon elinvuosia vielä luvassa.
    Meidän vanha Nelli-kissa joka kuoli vuosi sitten 19-vuotiaana niin hänellä oli munuaisten vajaatoimista.
    Nelli on oli vajaa 17-v kun se todettiin niin hän söi viimeiset vuotensa royal caninin erikoisruokaa jossa oli lääke samassa ja vaikka Nelli oli nirso niin tuo ruoka kyllä kelpasi hänelle. Onhan se paljon kalliimpaan kuin tavan marketti ruoka mut jos sillä saa elinvuosia lisää niin kyllä se on sen väärti :)
    Yks markäruokalaatikko jossa oli 12kpl pussiruokia niin maksoi muistaakseni 16€, mut maksoin sen kyllä mielelläni.
    Oikein mukavaa joulun odotus aikaa siulle :)

    • 30.11.2013 / 15:37

      Tuota samaa ruokaa käyn juurikin eläinlääkäriltä alkuviikosta ostamassa, maksoi siellä muistaakseni 17-18 euroa/laatikko. Raha on tässä kyllä niin toisarvoista.
      Kiitos, sitä samaa sinulle! :)

  19. SMR
    30.11.2013 / 00:01

    Hyvä, että saitte diagnoosin tässä vaiheessa, vaikka se toki ikävää kuultavaa olikin :/ Meillä on perhepiirissä muutaman vuoden ikäinen kissa, jolla diagnosoitiin keväällä munuaiskivet/vajaatoiminta (en oikein tarkasti tiedä). Arvot olivat sitä luokkaa, että paljon toivoa ei annettu. Kissa oli huonossa karvassa, apaattinen, ruokahaluton ja oksenteli. Sille aloitettiin lääkitys ja erikoisruokavalio, niiden avulla porskuttaa nyt lähes entiseen malliin. Hakeutuu selvästi entistä enemmän lämpimiin paikkoihin. Entisestä nirsosta kissasta on tullut ajoittain todellinen ahmatti, lihonut se ei ole kyllä tippaakaan. En tiedä miten paljon elinkuukausia/vuosia sillä vielä on, lähtökohta oli kuitenkin aika huono. Arvot ovat tietääkseni hieman laskeneet kun niitä viimeksi tarkisteltiin.

    Kuulostaa kuitenkin hyvältä, että teidän kisulle saadaan jo alkuvaiheessa oikeanlainen ruokavalio. Toivotaan että sillä olisi vielä useita vuosia jäljellä :)

    • 30.11.2013 / 15:41

      Voi että, tuolla teidän tutun kisulla tauti oli edennyt jo pidemmälle :(. Meillä ei ole mitään tuollaisia oireita, ihan muista syistä eläinlääkärille menimme ja halusin vain sitten samalla tutkituttaa tuon, hyvä näin. Toivottavasti tuolla teidän perhepiirin kisullakin olisi vielä pitkä tulevaisuus edessään!

  20. Pilvi
    30.11.2013 / 00:38

    Ihana lukea täältä, miten ihmiset rakastavat lemmikkejään ja käyttävät mielellään rahaa erikoisruokiin ja lääkkeisiin kun niihin on tarve :)!

    Ehkäpä kisu reagoi matoihin nyt rajummin, kun on alkavia vaivoja jo taustalla. Eiköhän hän nyt muutamassa päivässä jo parane :). Ja hyvä kun otitte ne verikokeet, kisulla on vielä pitkä elämä edessä :).

    Erikoisruokaa kannattaa googlettaa, netistä voi löytyä edullisemmin. Zooplus.fi ja zooplus.com (välillä näissäkin hintaeroja), kannattaa tarkistaa. Ja laadukas ruoka maksaa aina itsensä takaisin: kisu tarvitsee sitä vähemmän, hiekkaa kuluu vähemmän kun kakan määrä vähenee ja eläinlääkärikuluissakin säästyy :). Ja tällä en tarkoita, että sinä olisit aikaisemmin syöttänyt huonoa ruokaa kissoillesi, vaan sitä että olen niin usein joutunut perustelemaan laadukkaan eläinruuan paremmuutta ihmisille, joiden mielestä kissojen pitäisi syödä vain tähteitä.

    Ja ei kyllä uskoisi tuon neidin olevan jo 11 vuotta. Niin nuoren kissan näköinen :)! Mukavaa viikonloppua koko köörille :)!

    • 30.11.2013 / 15:45

      Kiitos rohkaisevasta kommentistasi Pilvi! <3
      Olen täysin samaa mieltä, että kissat ei tähteillä elä, ainakaan laadukasta ja terveellistä elämää! Meidän kultainennoutaja taas oli sellainen, että koiranruuat ei kelvanneet, piti olla samaa ruokaa kuin meillä :D. Hän eli niillä murkinoilla oikein hyvän ja pitkän elämän 13-vuotiaaksi asti, mutta kissat ovat asia erikseen.
      Eläinlääkäri sanoi samaa, että niin nuorekas kissa on, mitään ikääntymisen merkkejä ei ole näkyvissä <3.
      Käyn alkuviikosta eläinlääkärissä ruokaostoksilla ja sitten kun näemme, mikä ruoka on paras ja kelpaa, etsiskelen tuolta Zooplussasta, jos saisi edullisemmin.

  21. 30.11.2013 / 00:47

    Täytyy kyllä sanoa, että olen pikkuisen helpottunut täällä, että se ei kuitenkaan ollut mitään akuutisti vakavampaa! Ja ehdottomasti olen kanssasi samoilla linjoilla siinä, että silloin, kun tekee sen päätöksen, että hankkii lemmikin, se tarkoittaa myös sitä, että lemmikki saa parasta mahdollista hoitoa sekä terveyden ylläpitoon että sairastuttuaan. Muunlainen ajattelu olisi mielestäni aivan käsittämätöntä ja epäinhimillistä!

    Toivotaan nyt kovasti, että muut oireet hoituvat matokuurilla ja antibiooteilla ja että aikaisin havaittu munuaisten vajaatoiminta + sen asianmukainen hoitaminen lisäisi kisulle iloisia ja reippaita kehräysvuosia vielä lukuisia!

    • 30.11.2013 / 15:47

      Totta tuokin, ei tämä sentään mikään kuolemantuomio ole, ei lainkaan! Toki murehdin, kun omasta rakkaasta kyse, olin tyhmästi ajatellut et mun muru on ainoa tässä maailmassa, jolle ei ikääntymisen myötä mitään tauteja tule :D.
      Kiitos sulle viestistäsi!

  22. 30.11.2013 / 07:29

    Kaikkea hyvää ja paljon jaksamista teille! Toivon todella kovasti, että kisunne tulisi kuntoon mahdollisimman pian, ja voisitte unohtaa murehtimisen.

    Lapsuudenkodissani oli lemmikkinä sekä kissa että koira, molemmat suurin piirtein saman ikäisiä, ja suru olikin valtavan suuri, kun kumpainenkin niistä sairastui melko vakavasti lyhyen aikavälin sisällä toisistaan. Vanhojahan he jo olivat, joten olimme osanneet epäilläkin jo diagnoosia, jonka eläinlääkäri antoi. Mutta se menetyksen tunne, sitä ei vain voi kuvailla, kun omista rakkaista karvatassuistaan joutuu luopumaan <3.

    Toivon siis teille vielä monen monta elinvoimaista yhteistä vuotta niin vanhemman kisun kuin nuoremmankin kanssa :). Ja koska te saitte tietää tuosta munuaisten vajaatoiminnasta näin aikaisessa vaiheessa, niin kaikki kääntyy kyllä parhain päin :).

    • 30.11.2013 / 15:49

      Iso kiitos Tiia! <3
      Tähän syksyyn/alkutalveen on kyllä mahtunut turhan paljon kaikenlaista murehtimista.
      Tiedän, kuinka karmaisevan järkyttävää lemmikistä luopuminen on. Jouduimme päästää kultaisennoutajamme ikiuneen 15 vuotta sitten; muistan sen edelleen kuin eilisen päivän :(.

  23. 30.11.2013 / 08:55

    Voi pikkuista <3 Toivottavasti asia selviää ja tärkeä perheenjäsen saa useita terveitä ja onnellisia elinvuosia lisää :) Meidän neiti kävi myös tiistaina lekurissa. Kyseessä oli vain kuienkin sterilisaatia. Hyvin on toivuttu leikkaksesta.

  24. Tette
    30.11.2013 / 09:31

    Meidän Nöpö-herralla huomattin kotona, että hengittää todella raskaasti ja kuuluu vähän rahinaa ja painokin oli tippunut jonkin verran suuresta ruokahalusta huolimatta. Eläinlääkärillä otettiin röntgen-kuvat ja todettiin keihkoissa ja sydänpussissa olleen nestettä, ja lääkäri ehdotti jo lopettmista. Otettiin sitten tarvittavat lääkkeet viikonlopuksi, että saadaan hyvästellä, mutta kisumme vointi parani yht’äkkiä lääkkeiden ansiosta. Päätettiin, että jatketaan lääkitystä ja saatiin lähemmäs puolivuotta (?) lisäaikaa.

  25. Tarja
    30.11.2013 / 12:56

    Kannattaa välttää kuivamuonia. Ne kuivattavat ennestäänkin vähää juovaa kissaa ja kuivuminen on pahasta munuaisille (kuin myös liika juominen). Kuivuma saa aikaan myös sen että kissa käy pissalla harvoin ja pissa pääsee kiteytymään ja tulehduttaa rakon. Harvapissaisuus myös kerryttää kuona aineita elimistöön ja rasittaa munuaisia ja maksaa :( Meidän pissavaivainen neitimme lopetti täysin oireilun kun lopetimme kuivamuonat. Kaikkea hyvää teidän kisulille!<3

    • 30.11.2013 / 15:53

      Hyvä pointti, kiitos! Tuota kuivamuonaa ollaan annettu kissoille näin talvisaikaan yleensä kourallinen päivittäin tai joka toinen päivä, kesällä vähemmän. Hyvin on pysynyt hammaskivi kurissa ja kisut pitävät pienestä välipalasta. Mitähän välipalaksi nyt sitten? :(
      Musta tuntuu et tämä kisu on aina ollut aika harvapissainen… Tai en tiedä kuinka usein päivän aikana olisi hyvä pisulla edes käydä.

  26. Mg
    30.11.2013 / 13:47

    Hei, mukava kuulla, että ruokavaliomuutoksella alkava sairaus saadaan kuriin! Mietin vain, että onko sillä merkitystä erilaisten sairauksien kehittymiseen, että antaako ns. markettiraksuja vai eläinkaupan raksuja vuosikausien ajan? Me ollaan alusta asti annettu eläinkaupan raksuja vaihdellen aina merkkiä ja märkäruuat ostetaan vaihtelevasti joko marketista tai sitten eläinkaupasta. Toisin sanoen voidaanko me itse vaikuttaa sairauksien ehkäisyyn panostamalla laadukkaampaan ruokaan?

    • Pilvi
      30.11.2013 / 15:17

      Kyllä ruualla on merkitystä. Monet halvat markettiruuat sisältävät vain 4% lihaa tai eläinperäisiä osia, kuten linnunjalkoja, nokkia, helttoja jne. Loput ovat viljaa, sokereita ja väriaineita, joita kissa ei tarvitse. Kissahan on lihansyöjä, joten sisällysluetteloa kannattaa tutkia. Laadukkaasta ruuasta kissa saa tarvitsemansa ravintoaineet vähemmästä määrästä, joten pitemmällä aikavälillä ei kalliimpi ruoka tulekaan kovin kalliiksi :).

      Toki itsekin annan kissalle välillä markettimuonaa herkkupalaksi, syöhän ihminenkin välillä roskaruokaa. Hiirihän se olisi paras ruoka kissalle…

    • 30.11.2013 / 15:56

      Kyllä siihen varmasti voi vaikuttaa, kuten Pilvikin tuossa hyvin kommentoi. Olen kuitenkin myös sitä mieltä, että ihan kokonaan sitä ei voi edes ruokavaliolla estää. Jotku sairaudet ovat perinnöllisiä yms. Voi ajatella myös ihmisten kannalta, että vaikka eläisi kuinka terveellistä elämää terveellisesti syöden, silti varmasti välillä sairastuisi. Kuitenkin oikeanlainen ravinto on lihansyöjä-kissalle äärimmäisen tärkeää.

  27. -tintti
    30.11.2013 / 21:02

    Moikka!
    Ihanaa, että syy vaivoihin löytyi (toiv. vilkkuluomien taustalla ei muuta) ja hoitokin päästään aloittamaan ajoissa. Pahinta on aina tietämättömyys! Toivotaan, että ruokavalio riittää helpottamaan pienen oloa ja saatte vielä monia karvaisia vuosia yhdessä <3

    • 1.12.2013 / 11:11

      Toivon minäkin, että syy vilkkuluomiin on vain madoissa! Toinen eläinlääkäri saa vielä tutkia (toiv. jo huomenna!) ja saa antaa tehokkaamman matolääkkeen, ehkä sillä sitten lähtee.

  28. EveS
    30.11.2013 / 21:39

    Ensimmäistä kertaa täällä kommentoin, vaikka blogia olenkin seurannut jo vuoden verran :) Ihania kisuja teillä! Ja onneksi tosissaan saitte ajoissa tietoon tuon munuaisvaivan, niin osaa aloittaa oikean hoidon ajoissa. Meillä on kotona tällä hetkellä 7½ vuotias kissapoika, jolla todettiin puolitoista vuotta sitten munuaisten vajaatoiminta hampaanpoiston yhteydessä (tapaturmaisesti katkaisi hampaansa, joka jouduttiin sitten poistamaan). Mitään oireita ei oikeastaan ole ollut, meilläkin mennään Fortekorin ja munuaisruoan avulla eteenpäin. Nyt syötetään kaksi kolmasosaa ruokintakerroista munuaisruokaa, yksi kolmasosa tavallista. Meillä tuo kollipoika tuppasi laihtumaan hurjasti pelkällä munuaisruoalla, ja juteltuani asiasta kissoihin perehtyneen erikoiseläinlääkärin kanssa, hän antoi luvan syöttää osittain tavallistakin ruokaa. Kuulema tärkeämpi oli säilyttää normaalipaino kun syödä orjallisesti pelkkää munuaisruokaa :) Näillä on kissa säilynyt ihan omana itsenään nyt puolentoista vuoden ajan jo. Kontrolleissa käydään puolen vuoden välein. Arvot on noh, koholla. Ei kovin huimasti, mutta ei ihan vähääkään. Aluksi diagnoosin kuuleminen oli järkytys, suretti ja harmitti ihan vietävästi, varsinkin kun oli nuori kissa kyseessä. Nykyisin sitä ei enää osaa ajatella, kun kissa on kuitenkin *koputtaa puuta* toistaiseksi ollut ilman oireita. Jotenkin asian on jo hyväksynyt. Mitään arviota eläinlääkäri ei ole halunnut antaa kissan odotettavissa olevasta eliniästä, kuulema osa pärjää korkeillakin arvoilla pitkään, vuosia, osa taas ei. Ja etenemistä ei voi ennustaa… Oireet alkavat näkyä kuulema vasta siinä vaiheessa, kun munuaisten toimintakyvystä on menetetty 75%.

    Tulipa tästä nyt pitkä teksti, mutta vertaistuki näissä asioissa on ollut ainakin itselleni todella tärkeää. Toivottavasti suakin helpottaa jutella aiheesta muille ja lukea muiden kokemuksia aiheesta. Netistä kun googlaa aiheesta, löytää vaan pääasiassa niitä surullisempia kertomuksia munuaisviasta, ei hirveästi näitä positiivissävytteisempiä. Voimia teille sinne kisun hoitoon, ja hurrrjan paljon rapsutuksia karvaturreille! :)

    • 1.12.2013 / 11:20

      Ihana että jätit viestiä, kiitos paljon! Vertaistuki on kyllä äärimmäisen tärkeää tässäkin ja ennemmin jutustelen täällä blogissani teidän kanssa kuin luen noita erinäisiä keskustelupalstoja…
      Sepä se onkin, että vaikka toinen pärjäisi vähemmälläkin ns. hoidolla, niin toinen välttämättä ei. On niin yksilöllistä ja riippuu täysin kissasta. Mutta olen kuullut tapauksista, joissa pelkästään munuaislääkkeellä on saatu arvot pysymään hyvinä ja normiruokaa on voitu jatkaa (kissa ei ole huolinut munuaisruokaa). Näin mm. ystäväni kissalla. Saapa nähdä, miten meillä alkaa sujumaan. Tuo eläinkaupasta ostettu munuaisruoka ainakin kelpaa, mutta aion hankkia ne jatkossa eläinlääkäriltä, niin ovat ainakin varmasti terveellisiä ja kyseiseen vaivaan tarkoitettuja.
      Toivon teille parasta mahdollista jatkoa! :)

  29. Tipi
    2.12.2013 / 07:29

    Onko joku tosiaan arvostellut kissa-aihetta? Onhan tämä/nämä lukijat olleet sokeita, jos eivät ole huomanneet kissojen kuuluvan teidän jokaiseen päivään, kuten esim. lapsetkin…
    No niin. Ihme diagnoosi, oireet eivät mielestäni viitanneet lainkaan munuaisten vajaatoimintaan. Ehkä kissat eri tavalla siihen reagoivat. Mutta seuraa ihmeessä tilannetta. Vilkkuluomen näkyminen viittaa mielestäni ihan muuhun.
    Meidän kissalla munuaisten vajaatoiminta huomattiin verikokeissa muutama kuukausi sitten. Kuten taisin kertoakin.
    Kissa joi hieman tavallista enemmän ja oksenteli lähes päivittäin. Viitearvot olivat olleet lähellä jo useasti, mutta nyt todettiin, että on hyvä näin jo alkuvaiheessa laittaa kissa dieetille.
    Märkäruoka renal-versioissa ei mene alas, ei syö lusikallistakaan. Tilanne alkoi olla alussa jo hälyttävä, kun syöminen loppui kokonaan. Muutamien päivien jälkeen oli tehtävä kompromissi eli kissa syö sitä muutamaa harvaa tavallista märkäruokaa mikä on mennyt ennen alas (kissa on aina tehnyt nirsoilemisesta taidetta) ja laitetaan joukkoon Renalzinia (saa apteekista). Renalzin sieppaa ruoasta sen munuaisia rasittavan fosforin pois. Ja sitten ei mitään kalaruokia enää tarjolle.
    Onneksi dieettiruokien kuivaraksut menevät hienosti alas! Sekoitan niitä muistaakseni neljää eri lajia kippoon. Tärkeätä on pitää huolta, että kissa juo tarpeeksi eli vesikuppeja kannattaa laittaa useampiin paikkoihin. Mutta esim. meidän kissa juo vain aina siitä yhdestä ja tietystä kupista.
    Tärkeää on myös seurata, että kissa syö, vaikka se aluksi onkin vähäistä, kun pitää uuteen ruokaan tottua. Meidän rääpäle tosiaan on jo normistikin vain reilun 3 kg, joten alussa oli aika pelottava tilannne.
    Oikeassa olet. Munuaisten vajaatoiminta on kissoilla hyvin yleinen sairaus vanhemmiten, joten suosittelen minäkin, että iäkkäille kissoille kannattaa niiden suhteen ottaa säännölliset kontrollit käyttöön.
    Tsemppiä sinne teille pienen potilaan kanssa. Säännölliset seurannat arvojen suhteen ovat nyt tärkeitä, alkuvaiheessa meille riittää vuoden välein, koska arvot olivat vain hitusen yli raja-arvon, mutta myöhemmin sitten jopa puolen vuoden välein.
    Kerrohan miten teillä sujuu aina välillä ja tsemppiä! :)

    • 2.12.2013 / 09:55

      Ei nyt aikoihin, mutta on joskus, joten ajattelin ihan valmiiksi jo varoitella asiasta…
      Tuo ei siis ollutkaan eläinlääkärin antama diagnoosi vilkkuluomien esilläoloon, kirjoitin tekstiinkin, että niihin on syynä jotain muuta. Liitän sinullekin tähän tuon tekstin, jonka kirjoitin fb:n puolelle tämän aamun tilanteesta (en tiedä, oletko fb:ssa seuraajana…):
      Ennen tämän päivän postausta pientä kissa-aiheista väliaikatietoa! Nyt on tämän kaupungin (mahdollisesti koko maakunnan) parasta eläinlääkäriä konsultoitu eikä tarvinnut lähteä kissaa hänen vastaanotolleen edes näyttämään. Kissan vointi on normaali, vilkkuluomia lukuunottamatta – eläinlääkäri totesi, että luomet voivat hävitä viiveelläkin, tarkkailu tässä tilanteessa auttaa, koska kissa tosiaan muuten ihan oma itsensä ja se on tärkeintä.
      Toinen asia: munuaislääke ja -ruoka tauolle, ennen kuin saamme luotettavat verikoetulokset ja ne saadaan vain 12 tunnin paaston jälkeen (nautittu ravinto voi muuttaa tuloksia ja arvoja, jotka olivat muutenkin vain todella lievästi koholla!). Ihan kiva, jos toinen eläinlääkäri olisi sanonut saman viime torstaina: kissa rauhoitettiin turhaan, verikokeet otettiin turhaan, koska tuollaista paastoa ei takana ollut ja eläinlääkäri sen tiesi. Maksoin siis aika kivan summan ihan turhasta.
      Kyllä pikkasen ketuttaa moinen, mutta pääasia, että mun murmeli vaikuttaa normaalilta ja ruokakin maistuu normaalisti, ei tarvi enää hotkia. Myöskään kaasuttelua ei ole hetkeen ollut :).
      Kissamaisen valloittavaa viikkoa!

      • Tipi
        2.12.2013 / 10:53

        Samanlaisia tapauksia on itsellänikin eläinlääkärissä käynyt. Joutuu menemään syystä tai toisesta ei-tutulle lekurille ja sitten maksetaan ties mistä. Ehkä osin siitä syystä, ettei uusi paikka tiedä kisun historiasta mitään.
        Joskus myös törmätty ihan rahastamiseen…
        Hienoa, jos kisu voi jo paremmin. Edelleen kehaisen sinua siitä, miten hyvin hoksottimesi ovat toimineet. Olet heti noteerannut muutoksen raitapöksyssä (no kukapa ei vilkkuluomia huomaisi) ja ryhdyit toimeen. Se voi olla joskus ihan pikkumuutos, joten tarkkana pitää olla.
        Hyvää alkua viikolle, myös raitapöksyille!

        • 2.12.2013 / 10:58

          Luulen, että tuolla kyseisellä eläinlääkärillä johtui lähinnä kiireestä tuo toiminta…
          Kyllä nuo omansa vain tuntee erittäin hyvin, joskus itsekin miettinyt samaa. Heti kyllä huomaa, jos nenu osoittaa vain maahan, että nyt on jotain vikana <3. Sepä se; joskus kyse voi olla pienestä asiasta, mutta joskus taustalla voi olla isompikin hätä, joten parasta tutkituttaa aina!
          Niin ja muuten kun aiemmin kysyit: nyt tuli viestiä fb:n puolelle että "pakko poistua tältä sivustolta, kun en jaksa lukea näitä kissapäivityksiä". Aivan uskomatonta ajattelemattomuutta ja itsekkyyttä aikuisilta ihmisiltä, en voi kuin hämmästellä :/.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.