En ole mitenkään erityisemmin perehtynyt vauvan- tai lastenvaatteisiin – vain sen verran mitä nyt on vuosien varrella lahjaksi niitä tullut ostettua. Muistan kuitenkin usein nähneeni kolmessa liikkeessä ihania vauvanvaatteita ja onpa niitä tullut joskus ohimennen hieman hypisteltyäkin, niitä ihan kaikista pienimpiä. Sitten vilkaistu nopeasti olan yli että apua, näkikö joku tuttu…
Nyt en enää malttanut vastustaa kiusausta, vaan klikkasin itseni noiden kyseisten liikkeiden nettisivuille. Voipi olla, että olisin käynyt liikkeissäkin niitä jo ihastelemassa, jos jalkani olisi kunnossa, mutta nyt tyydyn vain kuviin. Liikkeisiin ehtii sitten myöhemminkin! Jännitin kyllä hieman tämän postauksen tekemistä, onhan tämä vähän aikaista vai onko, kyselee ensikertalainen… Milloin te olette hankkineet vauvallenne ensimmäisen vaatekappaleen?
Mutta sitten näihin vaatteisiin! Ensimmäisenä Lindexin ihanuuksia, joista varsinkin tuo valkoinen neulepusero ja harmaat veluurihousut sykähdyttivät (minisukista nyt puhumattakaan; ei voi olla noin pientä jalkaa, ei voi!):
Ennen kuin joku ehtii pyöritellä silmiään, niin pakko kertoa, etten aio pukea lastamme vain valkoisiin-harmaisiin-beigeihin-mustiin vaatteisiin. Varmasti oikein kiva väriloisto saadaan hänen vaatekaappiinsa tulevaisuudessa, mutta nyt, kun sukupuolesta ei ole tietoa, tuntui luontevimmalta valita aika sukupuolineutraaleja vaatteita näihin kollaaseihin. Yllätyin kyllä hieman, että jos väri ei ollut vaaleansininen tai -punainen, se oli sitten jotain näistä neljästä. Aivan kuin muita molemmille sopivia värejä ei olisi olemassakaan ja tämä sama kaava näytti olevan kaikkien näiden liikkeiden kohdalla. Mutta en valita, minä kun satun näistä sävyistä pitämään ;).
Nämä kaikki vaatteet näyttävät ihanan pehmoisilta ja se onkin mulla tärkeä kriteeri vauvanvaatteita valittaessa: pehmoinen, miellyttävä materiaali eikä vaate saa puristaa. Nuo kriteerit ei kuitenkaan näytä poissulkevan sitä, että vaate voi myös näyttää kivalta!
Kappahlin valikoimasta valikoitui tällaisia ihanuuksia, joista etenkin kaksi ylimmäistä ovat aivan yli-ihania (ne voisin käydä ostamassa heti!):
Mietin yhtenä päivänä sitäkin, että jos kävisin ennen joulua jo hankkimassa jonkin kivan vaatekappaleen (tai muutaman sellaisen), niin miten osaan ostaa oikean kokoisen? :D Ostaisin varmaan jonkin ihanan villahaalarin, joka olisi vauvalle sopiva juuri heinäkuun helteillä…
Kolmas liike, josta valikoimaa kurkistelin, oli H&M. Voisin ostaa nuo kaikki! Tähän kollaasiin pääsi yksi neulemekkokin, oli niin kaunis etten voinut vastustaa. Alle vaikka luonnonvalkoinen pitkähihainen ja jalkoihin samansävyiset neulesukkikset: ihana tyllerön asu!
Mulle on ilmaantunut jotain ihmeellisiä unihäiriöitä viime aikoina: herään lähes joka yö tarkalleen klo 2.40 tai klo 3.40 enkä millään saa enää unta. Sitten torkun pieniä pätkiä aamuun asti ja näen ihan koko ajan vauvaunia. Parina viime yönä olen nähnyt unta siitä, että olemme miehen kanssa rakenneultrassa. Tiedostan jännittäväni sitä, mutta että ihan uniin asti tulee ja onhan sinne vielä yli kuukausi aikaakin…
Uneni rakenneultrassa on myös aina sellainen kohta, jossa kätilö kysyy, haluammeko tietää vauvan sukupuolen. Laitan kädet korville etten kuulisi, koska tiedän, että mies haluaa tietää. Sitten kotona utelen häneltä, kumpi on tulossa :D. Tuo johtuu varmaan siitä, että olen viime aikoina miettinyt kovasti, haluanko selvittää asian. Miehen kanta on tosiaan selvillä ja itsekin olin aiemmin ihan varma kannastani, mutta nyt olen alkanut epäröimään niin että näen siitä uniakin… Meneeköhän nämä unihäiriöt ohi ollenkaan vai onko koko odotusaika tätä..? Yksi kokonainen yö heräämättä olisi kohta aika tervetullut :).
Täällä soi taustalla arvaatte varmaan mikä ja lunta sataa hiljalleen maahan, isoja hiutaleita! Niin lumoava näky, tuohon ei kyllästy ikinä. Hyvää nimipäivää kaimat! :)
(Kuvat lainattu Lindex, Kappahl, H&M.)
En olekaan sinua vielä onnitellut, joten paljon onnea odotukseen! Nuo univaikeudet kuulostaa tutuilta kahdesta raskaudesta, kyllä mä välillä sain ihan hyvinkin nukuttua, mutta alitajunta teki kyllä töitä öisin ja käsitteli pelkoja, toiveita ja odotuksia, välillä heräsin hymyillen, välillä taas itkien… Kyllä siinä uupuu kun pitkään nukkuu huonosti, mutta niinhän sitä sanotaan että kroppa totuttaa valmiiksi tuleviin yöheräilyihin.
Ihania vauvanvaatteita, meillä lapset 3- ja 6-vuotiaat mutta kummasti aina lastenvaatepuolelle mennessä on pakko hipeltää niitä kaikkein pienimpiä vaatteita :) Josko vielä yksi.. <3
Niin ja ensimmäisen vaatteen ostin esikoiselle ensimmäisen ultran jälkeen ja sen kaivoin varmaan päivittäin esiin ihasteltavaksi ennen kuin aloin tuntemaan vauvan liikkeet :D
Kiitos Minna! Olipa lohdullista lukea tämä viestisi: ehdin joinain yön tunteina jo miettiä, että mikä mua oikein vaivaa :D. Antaa siis alitajunnan työskennellä! Tosiaan vähän univajetta, on tullut tuon jalan vuoksikin nukuttua nyt kolmisen viikkoa aika huonosti…
Ehkä minäkin uskallan sitten pian ensimmäisen vaatteen hankkia, sitä olisi niin mukava katsella ja ihastella :).
Oikein paljon onnea odotukseen:) Meillä mennään jo loppusuoralla, kun kahden viikon päästä olisi laskettu aika. Minä ostin myös ensimmäisiä vaatteita eka ultran jälkeen. Olen myös ihaillut noita samoja vaateita kuin sinäkin ja muutama on kotiutunutkin:)
Kiitos Kirsi! Hyviä vointeja sinne viimeisille päiville :).
Moni ostanut ensimmäisen ultran jälkeen ensimmäiset vaatteet – mähän oon myöhässä! :D
Ihanaa, että olette saaneet jo ihan oikeaa lunta! Täällä etelässä saadaan tyytyä jäätävään vesisateeseen :(
Noi kaikista pienimmät vaatteet on mun mielestä kyllä niitä kaikista suloisimpia! Ja musta sellainen päivät läpeensä vielä nukkuva pikkukääryle on ihan ok pukea vaaleisiin rauhallisiin sävyihin. Lisää väriä sitten kun vauhtikin alkaa lisääntyä! Sellainen vinkki olisi, että ihan kovin pientä vauvaa voi olla hankala pukea kun pelkää hajottavansa sen, hih. Helpoimpia ovat kietaisumalliset bodyt, ei pään yli vedettävät (se pää kun vaatii tukea). NameIt:ltä olen löytänyt hyviä pehmeitä kietasubodeja. Myös sellaisia, joissa on ”käännettävät” tumput. Alussa kun vauva helposti raapii naamaa, eikä kynsiä saa leikata, koin nuo hihatumput helpottaviksi!
Toi sukupuolen selvitys herättää joissain suuria tunteita :D Itse halusin selvittää sen etukäteen. Ajattelin, että ei se asia siitä muutu, onpahan jotenkin helpompi varautua ”mitä tuleman pitää”.. Sinänsä ihan sama, kumpi tulee, mutta jotenkin mä koin, että niin paljon yllätyksiä on vielä edessä, että selvitetään, mitä selvitettävissä on (eihän ne ryökäleet aina suostu itseään esittelemään!). Ja kyllähän niitä vaatteitakin sitten katteli vähän sillä silmällä ;D Tosin noissa vauvamalleissa on niin ihanasti sukupuolineutraalia valikoimaa, ettei sinänsä mitään ongelmaa ollut.
Niin tai näin, kaikki kyselevät varmasti ”kumpi sieltä tulee?”. Monien on helpompi tyytyä vastauksen ”ei haluta selvittää” kuin ”me ei kerrota” :) Kummallista, miten uteliaita ihmisistä tulee kun puheena on jonkun raskaus! Itse vauvakuumeilevana voisin jutella ja spekuloida asioilla tunteja, mutta eipä tietyt jutut siitä muutu. Ja kyllä se sukupuolikin sitten lopulta selviää (niille, joiden se tarvitsee tietää)! Yksityisyyttä kunnioittaen, onnea rakkaan lapsen odotukseen! ja rapsutukset karvalapsille! :D
Toivotaan, että sinnekin sataisi pian lunta, aina se vesisateen voittaa! Ja kiitos noista hyvistä vinkeistä, samanmoista olenkin tässä vuosien saatossa kuullut/oppinut. Mulla on aika kivasti kokemusta vauvojen käsittelemisestä, sellaista en jännitä, tai mistä sitä tietää sitten kun se on ihan ikioma ;). Jo 9-vuotiaana hoitelin vastasyntynyttä veljeäni äitini apuna :).
Mä luulen, että mun uteliaisuudelle ja kärsivällisyydelle vois olla liian haastavaa odotella synnytykseen asti… Mulla on ollu hassusti alusta asti vahva tunne siitä kumpi siellä on, joten jännittävää nähdä, osuuko se oikeaan! Mutta toki vauva sen viime kädessä päättää, haluaako asian vielä meidän kanssa jakaa ;).
Kiitos onnitteluistasi! Rapsutkin menee perille!
Aikas paljon olen pyörinyt ystävien kanssa lastenvaatekaupoissa ;) Heillä molemmilla pienet vauvat. Olen hypistellyt pieniä vaatteitta yms ja monesti olen saannut kommentin että mitä helpompi pukea päälle sen parempi. Ei sitä itse tule ajateltuakkaan että joku mutta niin kaunis body on varsinkin isien mielestä LIIAN hankala pukea vauvan päälle ;) Eli mä mietin jatkossa kun ostan lahjaksi vauvan vaatetta , onko se helppo pukea päälle ;D
Leppoisaa viikonloppua teille ja kisuille silityksiä :)
Täällä on yksi marttyyri kisu kun ulkoilusta ei tullut yhtään mitään kun satoi vettä :)ja nyt sataa räntää :( Voi Luka parkaa ;)
Hyvä pointti tuo käytännöllisyys! Isin lisäksi vauvakin saattaa hermostua, jos pukeminen kestää pienen ikuisuuden ;).
Ajattelin heti, että tämä on Niinan kirjoittama viesti ja viimeistään tuo Luka todisti sen :). Ihanaa viikonloppua teillekin ja marttyyrille isoja pusuja!
Hehehh unohdin sitten nimeni laittaa ;) vanhuus ei tule yksin ;)
Heh :)
Ostin ensimmäisen vaatteen vauvalle rakenneultran jälkeen. Sen jälkeen uskalsin huokaista vähän enemmän. Sen jälkeen vaatteiden ostelua ei tunnu rajoittavan mikään, poika nyt 9kk ja edelleen tulee osteltua hänelle aika paljon vaatteita. Vaikka se ihan pienin aika on mennyt ohi. Eihän sitä enää itse tarvi mitään, kun saa lapselle ostaa ;) Varo vain, siihen voi jäädä koukkuun :)
Uskon hyvin, että voi jäädä koukkuun! Yritän pitää moposta tiukasti kiinni, toivottavasti onnistun :).
Lämpimät onnittelut myös täältä ja Oikein ihanaa odotusaikaa sinulle <3 Viime aikoina olen löytänyt myös itseni hypistelemässä pikkuisia vauvanvaatteita hihii, oisko pientä vauvankuumetta ilmassa, ne ovat vaan niin suloisia :) Leppoisaa viikonloppua!
Kiitos Marit! <3
Vai vauvakuumetta siellä :). Kiitos samoin!
Paljon onnea odotukseen ! Meillä neiti 3v. ja pari päivää sitten tuli plussa tikkuun…jännittää. Uskalsin ostaa esikoisesta ekat vaatteet ultran 12vkoa jälkeen! :) Ihania nuo vaatteet!!!
Lämmin kiitos! Ja voi, sylin täydeltä onnea plussasta, muistan niin sen tunteen :). Meillä tuo ultra onkin jo ollut, joten kohta kaupoille :P (kunhan jalka paranee).
Onnea perheenlisäyksestä! Meille tulee perheenlisäystä maaliskuun lopussa, haluatko paljastaa milloin teille? Ihania nuo kollaasin vaatteet, olenkin jo ostanut yhden niistä, tuon kappahlin neulepuvun :).
Kiitos Bella! Onnea teillekin odotukseen! Tulen kuukauden perässäsi :).
Kyllä munkin täytyy pian rynnätä kaupoille tämän koipeni kanssa, pian loppuvat kesken! Eniten haluan just tuon saman Kappahlin puvun :).
Oih, kauniita vaatteita! Meillä on lapsilla ollut paljon juuri noita ihanuuksia♥ Olen ostellut vaatteita vähän jo np-ultran jälkeen, mutta enempi sitten rakenneultran jälkeen:) Vauvanvaatteet on♥
Jee, kivaa! Ajattelin, että olen turhan aikaisessa näissä vaatemietteissäni, mutta moni näyttää hankkineen jotain jo np-ultran jälkeen :).
Oi aivan ihania vaatteita! Just tuollaisia, jotka on munkin makuun. Ja meidän kuopusta (poikaa) puetaan lähes 90% ajasta noin, koska mä en taas tykkää niistä perinteisistä autoista ja hirviöistä ja sinisestä. Esikoinen taas oli niin prinsessa, että oksat pois! :D
Mä oon ostanut ensimmäiset vauvanvaatteet molempien rakenneultrien jälkeen.
Minä en myöskään pidä tummista väreistä (paitsi mustasta). Tummansiniset, -punaiset, -vihreät, -keltaiset, -ruskeat ym. jää kyllä kauppaan. Ja tosiaan, monet kuvituksetkin vaikuttaa ostopäätökseen… Eniten taidan pitää sellaisista graafisista kuvioista, jotka ei oikeastaan esitä mitään. Sitten muutaman vuoden ikäisenä lapsi saa jo itse halutessaan vaikuttaa värivalintoihin, mutta siihen asti päättää äiti :D.
Kiitos nimpparionnitteluista! Onnittelut sinullekin sekä nimipäivästä että tulevasta vauvaonnesta!
Minulla oli vuosi sitten ihan sama tilanne kuin sinulla nyt, ja huhtikuussa meille syntyi poika. Minäkin kuulun siihen porukkaan, joka aavisti sun uutiset jo paljon ennen kuin ne paljastit. Jo kesällä mietin, olisiko teillä meneillään vauvaprojekti. Olisiko se ollut jotain tuoreen äidin vaistoa… ;)
Taisin itse ostaa ensimmäiset vauvanvaatteet joulun tienoilla, mutta hillitsin kyllä itseni aika hyvin koko loppuraskausen. Ja se kannattaakin, koska vasta sitten arjen myötä oppii tietämään, millaisista vauvanvaatteista oikeasti tykkää. Esim. minä en tykkää yhtään käyttää meidän vauvalla potkuhousuja, valitsen aina mieluummin housut ja sukat tai sukkahousut housujen alle. Myös tyyli selkiytyi minulle vasta kesän aikana ja tajusin, että tykkään pukea poikani samantylisiin vaatteisiin kuin mitä itse pidän – selkeisiin ja graafisiin. Värimaailma on pojalla toki laajempi kuin itselläni, mutta yllättävän paljon kuitenkin valitsen hänelle myös mustavalkoista tai harmaata.
Ihanaa (talven) odotusta!
Voi kiitos Soihtu! :)
Kesällä oli kyllä monenlaista meneillään, laitoin työkuviot ihan uusiksi, joten joku on saattanut niihinkin hehkutuksiin tämän sekoittaa ;). Mutta nyt on kyllä asiat vihdoin mallillaan!
Hyviä pointteja toit esille vauvanvaatteista, pidänpäs nuo mielessä! Varmasti itselläkin tulee valittua vauvalle oman maun mukaisia vaatteita, hän saa sitten isompana itse päättää, joten siihen saakka mennään minun maullani :). Ja on tosi kiva asia, että myös mustavalkoisia ja harmaita vaatteita löytyy, ei kaiken tarvitse aina olla jotain ällösöpöä, vaikka vauvoista onkin kyse.
Nuo Newbie-mallistot vaan on niin ihania! Meillä oli Jampan ekan 3 kk aikana ihan ehdottomia bodyja sellaiset, joihin on ommeltu ikäänkuin käännettävä pikkutumppu hihan jatkeeksi. Löytyy ainakin Name It:ltä. Vauvoilla kun on tunnetusti muuten tapana raapia naamansa verille. Näillä bodyillä välttyy erillisten tumppujen käytöltä (jotka ei kuitenkaan pysy paikallaan). Samoin ihan eka kuukausina ehdottomia olivat kietaisubodyt, jotka solmitaan nauhoilla, kun tuntui ettei raaski pikkupäätä litistää vetämällä paitaa pään yli ( ja muutenkin koko ajan varoi ja pelkäsi rikkovansa koko otuksen…). Ja ainakaan niitä pienimpiä eli 56 cm vaatteita ei kannata ostaa monia. Ne jää pieneksi kahdessa viikossa, vaikka niin suloisia ovatkin. Meidän potra vajaa nelikiloinen joutui viettämään viikon sairaalassa ennen kotiinpääsyä, eikä meinnaut mahtua kotiintuloasuksi ostettuun bodyynsa lainkaan… (toki sitten on ehkä eri asia, jos tuloillaan onkin siro tyttönen :))
Toistamiseen jo tuo kiva Name It -vinkki, en ollut sellaisista bodeista vielä kuullutkaan! Sellaisia on ehdottomasti hankittava. Samoin kietaisubodeja, löysin enimmäkseen niitä napillisia, varmaan ihan yhtä hyviä nekin..?
Yritän pitää homman hanskassa etten ihan valtavaa vaatevuorta hankkisi, kyllä sitä muutamillakin jo pärjää :).
Joo napilliset toimii ihan yhtä hyvin – ainakin meillä naisilla. Miehellä meinasi mennä sormi suuhun, että mikä neppari yhdistetään mihinkin. :D
:D Miehet on välillä kuin isoja lapsia, ihania :).
Meillä on jo pieni pahvilaatikollinen vauvanvaatteita, eikä olla ajateltu hankkia lapsia vuosiin! :D Että en luule että ikinä on liian aikasta. ;) Vauvanvaatteet on vaan niin sulosia<3
Heh, ihana! :D Vauvanvaatteet on kyllä niin suloisia että!
Voi mitä ihanuuksia olet löytänytkään! Voin lämpimästi suositella tuota KappAhl:n Newbie-mallistoa, siinä on ainakin oman kokemuksen mukaan hyvä hinta-laatusuhde :) Meidän juniori itseasiassa kotiutui viime huhtikuussa sairaalasta juurikin tuossa ihanassa, joskin valkoisessa neulehaalarissa, joten sillä on erityinen tunnearvo minulle.. <3 Peukkua myös täältä kahden pojan kokemuksella kietaisubodeille (varsinkin pienimmät koot 50cm ja 56cm)! Meillä molemmat pojat on olleet sen verran siroja, että pienet koot on olleet varsin tarpeellisia ja käytössä ihan sen iänmukaisen 0-1kk ja 1-2kk, mutta isomman vauvan kohdalla ne tosiaan jäävät nopeasti auttamattoman pieniksi.. Onnea odotukseen ja nauti näistä ihanista fiilistelyn hetkistä!
Kiva suositus! Itse mietin tuon neulehaalarin kohdalla juurikin valkoisen ja tuon beigen välillä :).
Kietaisubodyt on hankintalistalla! Tässä fiilistelypostauksessa en niinkään miettinyt tuota pointtia, mitä nyt valikoin silmää miellyttäviä vaihtoehtoja :).
Kiitos Janet!
Voi että, miten suloisia vaatteita! Itsellä on hieman ristiriitainen olo, kun ajattelen omia lapsia, olenhan kyllä vielä nuorikin, vasta 21. Toisaalta olisi niin mukava jo saada lapsia ja asiaa ei yhtään helpota se, että ystäväni odottaa vauvaa. Toisaalta taas tiedän, että olisi liian aikaista, sillä opiskelut ovat kesken ja parisuhdekin täytti vähän aikaa sitten vasta vuoden. Yksi haaveeni olisi myös adoptoida pieni kiinalaistyttö! :) Olenkin jo tutustunut adoptioprosessiin, mutta vielä olisi vuosia odoteltavaa ihan jo iänkin takia, joten varmasti siihen mennessä olisi ehtinyt saada jo ihan biologisenkin lapsen.
Itsekin olen joskus miettinyt, että mulla voisi olla jo sen ja sen ikäinen lapsi, mutta mitä sitä turhia tuollaista pohtimaan. Katson parhaaksi elää tässä ja nyt ja näin on paras :).
Tuli tuosta adoptioasiasta heti mieleen vuosia sitten löytämäni Adoptiomatka-blogi, niin koskettava <3.
Suloisia vaatteita! Itse en ole ostanut vielä mitään, odotan rakenneultraan asti. En tiedä edes miksi, jotenkin vaan sitä ajattelee ettei uskalla liian aikaisin, vaikka mieheni olikin jo menossa heti ekan ultran jälkeen ostamaan vauvalle tarvikkeita :D Mulla on kyllä selvät ajatukset millaisia vaatteita aion pienokaiselle ostaa, juuri tuon kaltaisia mitä itse mietit ja sitten toista ääripäätä, eli oikein kirkkaita ja tummia värejä (ilman typeriä Disney-printtejä), eli ainakin punaista tänne kiitos! Sehän sopii pojalle ja tytölle? ;) Mekin vielä pohdimme, otammeko selvää sukupuolesta. Mutta taidan olla yhtä malttamaton kuin sinä ja en tiiä voisinko odottaa tietoa loppuun asti!
Kyllä, punainen sopii sekä tytölle että pojalle :). Samoin sininen. Itse ostan sinisävyistä mieluiten vaaleansinistä ja turkoosia, tummansinisestä en piittaa enkä muistakaan tummista värisävyistä (paitsi mustasta).
Kyllä mulla on myös koko ajan tuo ajatus, ettei uskalla hankkia mitään liian aikaisin… Jotain taikauskoa se kai on, pelkää uhmaavansa kohtaloa tai jotain. Mutta kun järjellä ajattelee, niin jos jotain on mennäkseen pieleen, niin ehkä se menisi joka tapauksessa, on siellä kotona pari potkaria tai ei. Vaikeita juttuja, mutta lohdullista kuulla, että niin moni on tehnyt aikaisin hankintoja ja synnyttänyt lapsen ongelmitta siitä huolimatta :).
Totta, tiedän monia jotka ovat monta vuotta ostelleet tuleville lapsillensa vaatteita, vaikka lapset eivät ole edes suunnitelmissa. Pitää vaan jättää omaan arvoonsa tuommoinen typerä taikausko ja käydä vähän hypistelemässä noita ihanuuksia!
Niin ja unohdin aivan kommentoida, että älä murehdi noita yöheräämisiä. Itse olen jo monta viikkoa heräillyt ainakin kerran yöllä ja nukkunut muutenkin melko huonosti. Ehkä luonto valmistaa meitä tuleviin yöherätyksiin? Myös vauvaunet ovat melkein jokaöisiä, ja kaikissa minun unissani vauva on tyttö, mielenkiinnolla odotan pitääkö unet paikkansa :D
Oon samaa mieltä! Tuntuis kurjalta jälkikäteen miettiä, että miksi en vain nauttinut vaan keskityin murehtimaan ja pelkäämään pahinta… Positiivinen ajattelu on todella tärkeää! :)
Olisikin vain yöheräilyjä (niitä mulla on muutenkin aina, vuoden ympäri ainakin pari/yö), mutta kun nykyään herään, en saa enää unta ja kukun hereillä ties kuinka kauan, huoh. Viime yönäkin mietin puoli neljän aikaan et hyvänen aika, pitääkö tästä lähteä pelaan korttia tai jotain :D.
Onpa jännää kumpi teille tulee, ja meille! :D
Esikoisesta taisin sännätä vauvanvaateostoksille heti ekasta ultrasta ulos päästyäni, viidennelle ostinkin vasta, kun poikaparka oli 4-viikkoinen =D .
Ovathan ne pienen vauvan vaatteet söpöjä, mutta tosiasiassa 50/56senttisiä ei montaa tarvitse, ne jäävät pieneksi jo parin kolmen viikon jälkeen vaikka olisi sirokin vauva syntyessään.
Samoin jättäisin kyllä kauppaan nuo keskimmäisen kuvan pupu- ja raitahaalarit, niin ihania kuin ovatkin, niin ikävä tuhertaa vauvan pään yli niitä, mutta se on se mistä kukakin tykkää… Näppärimmät haalarit ovat sellaiset, joissa menee vetoketjutus edessä hieman vinoon taikka sitten ”kaarevasti”, jottei paina vauvaa, kun/jos nukkuu mahallaan.
Kietaisubodyt on käteviä aivan pienellä vauvalla, silloin kun esikoinen 13 vuotta sitten maailmaan putkahti ei niitä kovin montaa ollut kuin äitiyspakkauksen vaatteet, mutta jo parin vuoden kuluttua toisen lapsen aikaan jo olivatkin kauppojen hyllyillekin rantautuneet. Samoin silloin vuonna 2000 sai hakemalla hakea kaupoista vaatteita, jotka eivät olisi olleet valkoisia, vaaleanpunaisia, vaaleansinisiä, vaaleankeltaisia tai vaaleanvihreitä ja ehkäpä nuo värit olisivat vielä menetelleet yksikseen, mutta kun niissä oli AINA pupuja, ankkoja, helistimiä ja tuttipulloja tai jotain muita perusvauvamaisia kuvioita.
Meinaatteko muuten ottaa äitiyspakkauksen?
Voi miten ihana kommentti, pariinkin kertaa tuli aivan ääneen naurahdettua :D.
Juu en ajatellutkaan niitä pienimpiä vaatteita useita ostaa, niiden käyttöikä on niin lyhyt. Eikä nuo kollaasin vaatteet ostoslistalla ole, kunhan haaveilin ;). Ehkä pari sieltä voin kotiuttaa… Kiitos sulle hyvistä vinkeistä, laitan korvan taa!
Ja kyllä, avosylin ja kiitollisina otamme vastaan äitiyspakkauksen :).
Me taidettiin ostaa rakenneultran jälkeen ensimmäinen body, poikamainen selkeän ultran kunniaksi. :) Sen jälkeen aina vaatekaupoilla käydessä marssin ainoastaan lastenvaateosastolle. En ole juurikaan kahteen vuoteen ostanut itselleni mitään. :)
Vaikeaa oli tosiaan miettiä, että minkä kokoisia vaatteita sitä ostaisi. Muistaakseni ostettiin muutama 56 ja sitten 62. Olis kyllä melkein voinut ostaa suoraan 74. :D Sen verran pitkä pötkylä sieltä tuli.
Nykyisin kuvittelen ostavani tuolle 8 kk vanhalle pojalle vähän reiluhkoja vaatteita jotta ne mahtuisi vähän pitempään, mutta musta tuntuu että poika kasvaa joka yö pari senttiä. Saapahan ainakin ostaa usein uusia kivoja vaatteita. :)
Kappahlin Newbiet on ihan mun suosikkeja! Voisin ostaa huvin vuoksi niitä tyttöjenki vaatteita kun ne on niin ihania.
Sitä on tosi vaikeeta etukäteen arvioida, että minkälaiset vaatteet on hyviä just teille: kietasua, bodyja, paitoja, potkuhousuja vai housuja jne. Tosi tilanteessa sen sitte vasta saa tietää.
Mainioita juttuja :D. Pitkä pötkylä :). Saapa nähdä millainen täältä putkahtaa <3.
Ja ihan totta, arjessa ja käytännössä sen sitten huomaa, mitkä vaatteet toimivat meillä parhaiten.
Voi tuo Newbie-mallisto on aivan ihana! Meillä on 4kk ikäisellä tytöllä käytössä samanlainen neulehaalari, kuin tuo pupu, mutta siinä on sellaiset paksut raidat. Ostin sen koossa 62 silloin, kun tyttö oli n.2kk ikäinen ja mene vielä nyt 4-5 kk ikäiselläkin normaalikokoisella. Neulehaalareissa siis ainakin oman kokemuksen mukaan on pitkä käyttöikä, kun ne venyy ja joustaa joka suuntaan, joten voi ihan huoletta ottaa pienenkin koon, varsinkin jos haluat sen heti huhtikuussa käyttöön.
Me selvitettiin esikoisen sukupuoli, kun se sattui ultrassa niin selkeästi näkymään. Se oli meille silloin hyvä ratkaisu, koska tuntui, että kaikki on muutenkin niin uutta ja jännittävää, niin halusin ostaa vaatteita yms. valmiiksi. Ei tosin kerrottu sitä kenellekään, vaan pidettiin muille salassa. Toisen lapsen kohdalla ei taas kysytty ja se oli se oli itselle mukava pitää yllätyksenä loppuun asti.
Esikoisen kohdalla meillä oli kaikki valmiina hyvissä ajoin. Taisi olla vaunutkin hankittu jo heti ekan ultran jälkeen :) tosin se johtui siitä, että rakennettiin taloa, niin sain ne ystävältä helposti enkä ehtinyt silloin lastentarvikkeita paljoa pohtimaan.
Niin on! Ja hyvä kuulla, että neuleissa ois enemmän kasvuvaraa! Pakko hankkia tuo ihana neulehaalari :).
Eiköhän mekin se sukupuoli selvitetä, jos vain vauveli haluaa sen meille kertoa… Kurkkasin tuossa yhtenä iltana hieman lastentarvikepuolta ja oon ihan pää pyörällä: rekallinen tavaraa hankintalistalla!
Kiitos samoin, hyvää nimipäivää ja valtavasti vauvaonnitteluja! Meillä täällä tuhisee kohta kolmikuinen esikoispoika, joten pohtimasi asiat ovat velä hyvinkin tuoreessa muistissa :-)
Minä sinnittelin todella pitkään ennenkuin ostin ensimmäiset vaatteet, muistaakseni maalis-huhtikuussa, kun vauva syntyi heinäkuussa. Onnistuin myös hienosti hillitsemään itseäni ja ostin itse vaatteita ennakkoon todella vähän. Ja silti meillä on nyt vaatteita ihan valtavasti. Äitiyspakkauksen vaatteet (tosin ne ovat olleet meidän vauvalle aika huonon mallisia, ihan liian leveitä), lahjaksi saadut vaatteet ja sitten vielä tutuilta on tullut käytettyjä vauvanvaatteita isot pinot. Me tulemme kaveripiirissä vähän jälkijunassa vauvamme kanssa ja kun kaikilla on kova hinku päästä eroon vauvatavaroistaan, niin meillehän ne päätyvät, mikä on ihanaa ja kamalaa :-)
Minä olen myös todennut, että kietaisubodyt (napilliset pysyvät minusta paremmin päällä) olivat ehdottomia ihan pienenä. Parin kuukauden iässä meidän pojalle pystyi sitten kyllä jo ihan hyvin pujottamaan bodyja sekä haalareita pään ylikin. Aluksi pujotus vähän itketti, nykyisin on jo hauska ohjelmanumero aamussa ja yleensä naurattaa :-)
Tuo Kappahlin neulehaalari on hurjan ihana, meidän poika taitaa tarvita just sellaisen :-) Neutraalit värit on minustakin olleet pienelle kaikkein kivoja. Joskus sitten vaikka farkkujen (niitäkin on mukavan pehmeitä ja ohuita) kanssa on laitettu reippaamman värinen yläosa. Värikkäitä vaatteita ehditään kyllä varmaan sitten leikki-ikäisenä käyttää äidin kyllästymiseen asti… Housuissa kannattaa muuten kiinnittää huomiota siihen, ettei ole puristavia kumppareita vyötäröllä tai lahkeissa. Nuo pitkät resorit (jotka voi kääntää tai pitää pitkänä) ovat minusta olleet hyviä. Itse tykkäsin käyttää ihan pienellä potkuhousuja, kun pysyivät hyvin paikallaan ja vauvaa oli helpompi käsitellä, mutta nyt jo tulee käytettyä enempi housuja. Nämä ovat varmasti makuasioita ja jokaiselle muotoutuu oma tyyli kokemuksen myötä. Hih, ihan kuin olisin jo kovinkin konkari tämän vajaan kolmen kuukauden perusteella :-)
Minullakin oli odotusaikana (lyhyt) kausi, jolloin heräsin aina tiettyyn aikaan yöstä valvomaan. Ilmeisesti minua ei tarvinut valmentaa sen enempää yövalvomisiin, kun ei meidän vauva ole juurikaan valvottanut :-)
Ihanaa syksyä ja odotusta sinulle sekä puolisollesi! Mukavaa, että saamme seurata odotusta täällä blogissa.
Kiitos paljon Satu! Onnittelut sinullekin, tuoreelle äidille :).
Ihana tuo teidän aamuinen ohjelmanumero!
Yritän itsekin pitää vaatemäärän hillittynä, vaikkakin ensimmäisen lapsen kohdalla se voi olla hieman haasteellista… Ja ajattelen samoin vaatteiden värikkyydestä: se on kuitenkin loppujen lopuksi niin pieni aika, kun äiti saa päättää vaatteiden sävymaailmasta.
Voih, mä toivon että tämä mun valvomiskausi tulisi pian tiensä päähän, ajattelin säästää ne valvomiset sitten myöhäisempään vaiheeseen ;).
Kiitos :-)
Ihanan omituista tämä vauvaplaneetalla elely hassuine aamuisine (ja monine muine) ohjelmanumeroineen :-)
Toivotaan, että sinulla valvomiset pian hellittävät!
Varmasti juuri sitä: ihanan omituista :). Viime yönä valvominen oli vielä vahvasti läsnä… Näin toistuvasti unta, että puin vauvaamme kietaisubodyyn :D. Voi apua…
Onnea odotukseen! Meidän iltatähtemme ”Muru” täytti juuri 1v 1kk. Aika on mennyt niin hurjan nopeasti ja harmittaa ettei ole tullut kirjoitettua enemmän asioita ylös. Odotusaikakin meni hiukan remontin ja muuton keskellä eikä kovinkaan paljon masukuvia ole, sekin harmittaa. Ensimmäisen vaatteen ostin, kun olin tehnyt raskaustestin =) Olin vain NIIN ONNELLINEN, etten malttanut odottaa. Heti ultran jälkeen kävin myös ostamassa vaaleanpunaista, kun kuulin että tyttö on tulossa. Eihän se 100% varmaa ollut, mutta itsellänikin oli tyttömäinen olo =) Meillä on 4 lasta ja kaikista olemme halunneet sukupuolen tietää. En oikein ymmärrä, miksi sukupuolen pitäisi olla yllätys, mutta kukin tyylillään. Ensimmäisestä lapsesta sukupuolta ei kerrottu, sairaalalla oli sellainen käytäntö, mutta seuraavista kyllä. Minusta vain on ollut mukava ostaa oikeanlaista vaatetta pitkin odotusaikaa, neutraaleja kivoja vaatteita ei niin kovin paljon tunnu olevan tarjolla. Niin ja meillä myös ystävät ja sukulaiset ovat saaneet tietää vauvan sukupuolen, ei ole ollut salaisuus =) Nauti odotusajasta!
Kiitos Minna! Ei vieläkään ole myöhäistä alkaa kirjoittamaan asioita ylös :).
Mä ymmärrän sekä niitä, jotka sukupuolen haluaa selvittää että niitä, jotka haluaa odottaa synnytykseen. Itse taidan kuitenkin lukeutua tuohon ensimmäiseen joukkoon. Kiitos, nautin parhaan kykyni mukaan :).
Itse en uskaltanut kertoa raskaudesta ennen rakenneultraa, enkä myöskään ostanut mitään vaatteita/tarvikkeita ennen sitä. Ihan vain sen takia, jos raskaus olisi pitänyt syystä tai toisesta keskeyttää, emme olisi enää myöhemmin yrittäneet saada lasta. Näin ei olisi tarvinnut selitellä kenellekään sukulaiselle päätöstämme. Mutta onneksi kaikki meni hyvin. Ja onneksi olkoon teille!
Ymmärrän hyvin ajatuksesi/ratkaisusi. Itseltäni tuollainen ei ehkä onnistuisi, noin pitkä kertomattomuus :). Jännitin kertoa asiasta täällä, juurikin jos jotain ikävää sattuu, mutta koin vaikeaksi asian salaamisen tämän pitemmälle. Blogia on vaikea kirjoittaa, jos on noin iso salaisuus :). Ajattelin, että kerran täällä vain eletään ja elämään kuuluu surut siinä missä ilotkin. Päivä kerrallaan eteenpäin. Kiitos Nina onnitteluistasi ja olen iloinen, että teillä kaikki meni hyvin.
mitä mitä, mulla on kyllä jääny ihan huomaamatta postaus missä oot kertonu vauvan tulosta!?:) Mut oikein paljon onnea odotukseen <3 Onko hän siis ensimmäinen lapsenne, jos saan kysellä?:) Vauvat on niiin ihania <3
Kiitos Anskuli! Kyllä, odotamme esikoistamme :).
Kerroin uutisen viime sunnuntaina tässä postauksessani:
http://allyouneediswhite.indiedays.com/2013/10/13/kerron-sulle-salaisuuden/
Itse ostin ekaa oottaessa ensimmäisen vaatteen (kirppikseltä kylläkin =) ) jo melkein heti plussatestin jälkeen =D Kirpparilta tosiaan kannattee katella niitä ihan pieniä, ne on yleensä ihan kuin uusia ja niin paljon halvempia. Myöskin suosittelen niitä kietaisubodeja ja meillä ainakin sukat ei pysyneet jalassa joten puolipotkarit on kätevät myös. Yöasuissa kannattee myös olla kärjelliset mallit ettei pienet varpit palellu ja vetoketjua kannattee katsoa ettei ole liian jäykkä,(raapii kaulaa ja tuntuu muutenkin ikävälle) ehkä siinäki mieluiten nepparimalliset. Mut osta se eka vaate niin söpö ja ihana kuin mahollista, sillä ei ehkä sitä käytännön merkitystä niin ole kun se tulee pääasiassa mamman hypisteltäväksi ;D
Kirppiksiä ajattelinkin myöhemmin kiertää ahkerasti, vauvanvaatteet on käytössä niin pienen hetken etteivät kulu juuri nimeksikään. Silti haluan ostaa jotain uuttakin, joista varmasti sitten tulee niitä tunnearvovaatteita :).
Jep, siitä ensimmäisestä vaatteesta tulee ehkä enemmänkin sellainen unikaveri, mulle :D.
Itsellä 4 viikkoinen ihana poika <3 Syntyessään paino 3236g ja 52cm pitkä. Olin lähinnä hankkinut 56cm vaatteita ja ne oli ihan liian suuria. Hamstrasin sitten niitä 50cm jonkin verran. Kaikista käytännöllisempiä on olleet kietaisubodyt, joita juurikin olen newbie mallistosta hankkinut :) Nyt neliviikkoisena alkaa vasta 56cm olevan suht sopivia…vähän kääntää hihaa ja lahjetta.
Onnea tuoreelle äidille! :)
Ihana käytännön esimerkki mittoineen kaikkineen, kiitos, tästä oli apua!
Oi onnea mielettömästi odotukseen! Ihania uutisia. :) Itse ostin ekat vauvanvaatteet 12-rv ultran jälkeen. Ihanahan noita on hypistellä ja ihastella! Muistan, miten joskus vauvan ollessa ehkä 4-6 kk ikäinen, kun vaatteita sai koko ajan olla ostamassa, mietin että olin kyllä hullu kun raskausaikana ostin suht kalliitakin vatteita. Mutta kai sitä saa vähän panostaa odotusaikana ja kirppistellä sitten myöhemmin.
Kiitos paljon :). Ajattelen samoin tuosta kirppistelystä, ei kaikkea tarvitse sieltä ostaa, mutta osan toki :).
… niin ja lisään vielä, että tosiaan kietaisubodyja suosittelen ehdottomasti myös minä, niitä kannattaa ostaa kokoluokassa 50-62 cm kyllä ihan reilusti. Meidän poika tosin syntyi niin pienenä, että käytti aika pitkään myös 44 cm vaatteita. Ne näyttää nyt ihan käsittämättömän pieniltä, pakko käydä aina välillä hiplailemassa.
Hyvä vinkki! Nämä kietaisubodyt syöpyikin nyt teidän kommenteista niin syvälle mun mieleen että näin untakin niistä :D.
Nyt on pakko kertoa! Oon nimittäin seurannut blogiasi pari kesää sitten aika ahkeraankin, kunnes se syystä tai toisesta jäi harvempaan. Jo silloin aiemmin vähän salaa odottelin teiltä näitä uutisia, jotenkin se vaan sopi mun mielestä kuvioon. Ja nyt kun pitkästä aikaa avasin blogisi, niin pompahtikin silmille tämä postaus ja pakkohan mun oli ettiä postaus, jossa tän uutisen kerrot. Kaiken lisäksi laskettu aikakin on samassa kuussa kuin itelläni! Ihana sattuma! (: Hurjan paljon onnea raskaudesta ja toivottavasti kaikki menee hyvin!
Voi kiitos Nicole! Isot onnittelut sinnekin suuntaan, hauska sattuma tosiaan! :)
Oi voi..oli pakko kommentoida..näin ensimmäistä kertaa! Oli niin ihana lukea tätä,koska olen aivan täysin samanlaisessa tilanteessa. Ensimmäinen on tulossa huhtikuussa ja tekisi jo niin paljon mieli shoppailla kaikkea ihanaa pikkuiselle,mutten ole vielä ”uskaltanut”. Kituuttelin omilla farkuillanikin ylänappi auki tähän asti kun oli vaan jo pakko ostaa ensimmäiset mammahousut. Maailman mukavimmat!! Suosittelen muuten tsekkaamaan asos.comin äitiysvaateosaston. Sieltä löytyi yllättävänkin kivoja vaatteita hyvään hintaan! Onnea odotukseen!
Kiitos Maarit! Paljon onnea sinnekin :).
Katselin eilen ensimmäisen kerran nettikaupoista äitiysvaatteita, vielä ei ole ollut tarvetta hankkia, mutta eiköhän se aika kuukauden sisällä koita. Joten kiitos paljon tuosta vinkistä, täytyykin heti käydä kurkkimassa!
Tuhannesti onnea odotukseen! Äitinä oloa on nyt takana vajaat 4 kuukautta ja yhdyn moneen edelliseen kirjoittajaan: kietaisumalliset bodyt ovat alkuaikaan ihan ehdottomat pukemisen kannalta ja KappAhlin Newbie-mallistolla on hyvä hinta/laatu-suhde ja ovat kyllä aivan ihania! :) Muakin varoiteltiin siitä, että 56 kokoa käytetään vaan hyvin lyhyen aikaa, mutta meillä se oli käytössä 6 viikkoa (koko 50 hypättiin kokonaan yli). Ja vaatteita hamstrattiin jopa lisää pikkumiehen syntymän jälkeen, koska pojalla sitä pissivahinkoa sattui alkuun aika tiheään ja vaatteita sai vaihtaa useamman kerran päivässä. Sen jälkeen kun reisistä tuli enemmän ”michelin-malliset”, niin tämä ongelma loppui! :)
Vauvanvaatteet, ne pienimmät, ovat kyllä aivan ihania ja nyt tunnen jo suurta haikeutta, kun lähestymme kokoa 74.. ihan pienimpien rekit saa jo jättää väliin. Mutta onhan niitä ihania vaatteita vielä myös tässä koossa ja täytyy sanoa, että niiden ostaminen menee välillä vähän överiksi ;)
Jos mä saisin nyt päättää, niin en ottaisi äitiyspakkausta ollenkaan. Loppujen lopuksi kaikki äitiyspakkauksen vaatteet ovat jääneet käyttämättä, kun on tullut enemmän käytettyä itse ostettuja ja lahjaksi saatuja ihanuuksia. Makuupussi, talvihaalaari ja pyyhe ovat ne, joita sieltä käytän ja ne olisi voinut hankkia myös kirppikseltä/kaupasta. Mutta ehkä mulla on vaan liian tarkka maku siitä miten haluan vauvani pukea (selvästi makuni on hyvin samantyylinen sun kanssa :) ).
Lämmin kiitos Suvi! Onnea sinne tuoreelle äidille :).
Ihana kuulla teidän muiden kokemuksia, mukava että kirjoittelette niitä! Hyvä pointti myös tuosta äitiyspakkauksesta, mutta ehkä se näin ensimmäisen kohdalla tulee kuitenkin valittua, sillä on sellainen vahva henkinenkin rooli tässä odotusajassa, kun sen kotiin saa ;). Voi olla, että mullakin on maku välillä turhan tarkka, mut en mä tiedä onko siitä loppujen lopuksi niin suurta haittaa, heh!
Niin se on, mietinkin eilen illalla että unohdin mainita sen fiiliksen, joka siihen äitiyspakkauksen saamiseen liittyi! Oli hauskaa kantaa se postista kotiin ja yksitellen nostaa kaikki tavarat pois ja ihailla niitä :) Tällä fiilikselläkin on arvonsa!
Juuri tuo, tuota hetkeä odotan kovasti! :) Saapa nähdä, saammeko nykyisen vai seuraavan pakkauksen, joka ilmestyy vuoden alussa… Tietäisipä jo sen sisällön, niin voisi taktikoida ;).
Mä muistan raskausaikoina nähneeni paljon todentuntuisia unia. Monia kertoja esim. heräsin siihen että nauroin ääneen tai päinvastoin itkin. Sekin alkoi olla jo aika ärsyttävää kun joka yö heräili tuolla tavalla :) Myöhemmin vielä toki tuli vessareissut mukaan kuvioihin :D
Meillä poika oli ihan pienenä vauvana sellainen että heräs melkeen minuutilleen klo 2.40 ja oli sitten pari tuntia hereillä. Kiva :P Noh, aikansa kutakin, nyt saa yöt nukkua ihan rauhassa ;)
Noista lasten vaatteista sen verran, että enemmän sitä aina tytölle löytäis vaatetta. Sit on aina vaikeeta kun lähtee lasten kanssa shoppailureissulle, niin tytölle löytyy koko ajan uusia ihanuuksia ja poika hermostuu kun ei löydy juuri mitään. Onneks nyt ainakin toistaiseksi on yhtä monta vaatetta kummallekin löydetty, Se kun on niin tärkeetä ettei toinen saa yhtään enempää :D
Täällä edelleen jatkuu kolmen-neljän heräilyt ja valvomiset, voi HUOH. Yölliset vessareissut on mulle tuttuja koko elämäni ajalta, joten onneksi ei varmaan sen suhteen ole kovin suurta muutosta luvassa :D.
Oon huomannu saman et tytöille on enemmän vaihtoehtoja vaatteissakin kuin pojille! Mut hyvä että olette pojallekin aina onnistuneet löytämään ja tasapeli on säilynyt :).
Onnea kovasti odotuksen johdosta! Tämä on mennyt minulta ohi. Ihania vaatteita kollaasissa. En olenkaan muista milloin aloin itse ostelemaan vaatteita..melko aikaisin itseni tuntien varmaan :)
Kiitos paljon Anttis! <3
Eilen meidän pieni sai jo yhden vaatteen :).
Hei! Onnea odotukseesi! Minulla on kolme lasta ja kaikkien odotusaikana heräsin aamuisin klo 4 ja en saanut millään uudelleen unta. Luin kirjaa tai touhusin hetken jotain, sen jälkeen uni taas tuli. Mutta mikä merkillisintä, jokainen synnytys on alkanut juuri noihin aikoihin…
Kiitos Satu! Onnea kyllä tarvitaan :). Voi ei, kestikö sulla tuota heräilyä koko odotusajan? :O
Ei aivan koko aikaa, suurinpiirtein puolivälistä lähtien muistaakseni. Sittenhän olivat myös lukuisat vessaherätykset, kun vauva vatsassa alkoi olla isompi! :)
Huh, aika pitkään! Toivottavasti mulla ei mene nyt loppuodotus näissä merkeissä… Noita mukavia juttuja odotellessa :).
Oiii mitä ihanuuksia! Olen itekin ihastellut Lindexin vauvanvaatteita, ne on jotenkin tosi suloisia ja herkkiksiä <3 Musta on siis tulossa täti vielä tämän vuoden puolella ja aika paljon on tullut pienelle ostettua kaikkea valmiiksi <3
Oi ihanaa odottelua teilläkin siellä sitten :).
Oi, täältähän löytyi ihania uutisia!:) Meijän reissu Espanjaan tehty ja aloin lukea juttuja tuolta uusimmasta lähtien… piti selata taaksepäin, että milloin ilmoitit vauvauutisen ja milloin on la. Paljon onnea teille molemmille ja ihanaa odotusaikaa! Mulla siitä ei oo kokemusta eikä valitettavasti enää voi tullakaan… mutta voin kuvitella sen tunteen! Ihania kyllä nuo vaatteet! Meijän pitäis ostella nyt synttärilahjaks vaatteita pienenpienelle kummitytölle, joka täyttää 1v. ja vaatteiden koko ois 68cm. Pirpana syntyi 2kk ennen laskettua aikaa, niin on pieni ikäisekseen. Pitääpä selata netistä noita vaatteita…
Toivottavasti teillä oli kiva reissu (ja tapaturmavapaa…)! Nyt voikin sitten alkaa odottelemaan joulua :).
Kiitos kovasti onnitteluista, lämmittää mieltä <3.
Hei,
Ihan alkuun onnittelut vauvauutisista. Ihanaa aikaa varmasti.
Haluaisin kuitenkin kysyä, että tuleeko tämä blogi muuttumaan sisällöltään nyt lapsiaiheiseksi? Pidän blogistasi ja luen sitä sisustusmielessä. Lapsiaiheet eivät ole kaikille ajankohtaisia, kiinnostavia tai voivat olla vaikea ja kipeä asia.
Mielelläni jatkaisin sisustusaiheiden lukemista, kauniista valokuvista nauttimista, kissoille naureskelua.
Kiitos onnitteluistasi! Kuten kirjoitit: ”ihanaa aikaa varmasti” – tuo ehkä jo osaltaan vastaakin kysymykseesi.
Blogini ei ole sisustusblogi, sivupalkissakin lukee lifestyleblogi ja siihen kuuluu monenlaiset aiheet – näin myös jatkossa. Blogini aihepiiri kulkee käsi kädessä elämäni tapahtumien kanssa, sieltähän ne aiheet kumpuavat. Murtuneella jalalla ei kamalasti kykene sisustelemaan, vaikka kuinka haluaisinkin. Terveys menee kaiken edelle. Niinpä nyt kirjoittelen siitä mistä kykenen ja mistä huvittaa, kuten aina ennenkin. Blogia ei voi kirjoittaa siten, että yrittäisi miellyttää kaikkia, ymmärtänet tämän. Elämää ei voi elää ajatellen, että tästä en voi iloita, koska jollekin tämä asia ei ole koskaan mahdollista/ajankohtaista.
Blogissani on monenlaisia aiheita eivätkä kaikki ole kiinnostuneita samoista, eikä pidäkään.
Joten, lyhyesti vastattuna :), lapsiaihe tulee taatusti olemaan blogini yksi aihealue tulevaisuudessa, siinä missä vaikka sisustus ja kissatkin. Mitä ratkaisua itse olisit tähän ehdottanut?
Moi, ymmärrän täysin ja blogin kirjoittajahan kirjoittaa omista mielenkiinnonkohteistaan ja lukijat löytyvät niiden mukaan. Hieman alkoi vain tuntua, että balanssi postauksissa on mennyt enemmän lapsialueelle. Voin olla toki väärässä, en ole tilastoinut. :-)
Lukijoiden vastuulla on tietysti valita ne blogit joiden aihepiirit koskettavat.
Luen kyllä muitakin lifestyle/sisustusblogeja, joissa lapset vilahtelevat kuvissa, mutta eivät ole sinänsä postauksien aiheina. Henk.koht stoppi tulee siinä, jos aihepiirit muuttuu selkeästi lapsiaiheiseksi, se ei ole oma intressini. Mutta samalla aihe voi olla monen muun kiinnostuksenkohde.
Vauva-aihe saa varmasti uusiakin lukijoita mukaan, joten jos muutama katoaa sen takia, balanssi pysynee samoissa. :-)
Hyvää syksyn jatkoa!
Juuri näin. Olen kirjoittanut aiheesta (osittaisen tai kokonaisen postauksen) kuusi kertaa ja nyt menossa neljäs raskauskuukausi, mielestäni aika kohtuullista :). Ja aivan täysin mahdollista, että balanssi keikahtaa raskauteen tässä vaiheessa, elämänvaihe on täysin uusi enkä yritäkään vältellä aihetta täällä enää.
Kun lapsi syntyy, en aio postailla hänestä joka päivä, en edes joka toinen päivä – aivan kuten en esim. kissoistakaan. Tulen muutenkin säilyttämään lapseni yksityisyyden täällä parhaan kykyni mukaan. Joten miksikään mammablogiksi tämä ei muutu, sen osaan sanoa jo tässä vaiheessa. Vielä vauva ei voi vilahdella muiden bloggaajien lasten tavoin blogin kuvissa, kun hän on vielä masussa :D. Ja itse pidän siitä, että aiheet on selkeät eikä joka postaukseen sotketa kaikkea – tämä on myös lukijaystävällistä. Itsekin skippailen muiden blogeista niitä ei niin omaan makuuni olevia juttuja, ei minkäänlaisia ongelmia.
Toivoisin hieman enemmän ymmärrystä ja myöskin hienotunteisuutta tällaisessa elämäntilanteessa olevalle ihmiselle/bloggaajalle. Kiva kuitenkin, että esitit asiasi ystävällisesti. Ja kyllä, lukijamäärissä näkyy jo nyt vauvajuttujen mukaantulo :).