Tässä kuvia viime lauantailta, venetsialaislauantailta Kokkolan Meripuistosta. Koko lauantain paistoi aurinko ja onneksi kamera roikkui illalla kaulassani, sillä kun näin nämä hämärtyvän illan merimaisemat, en voinut tehdä muuta kuin räpsiä kuvia…
Niin mykistävän kauniin värinen taivas! Ja miten se aivan peilaantui meren pinnasta – lumoavaa. Mulla on jokin pakkomielle tämäntapaisiin kuviin; saatan räpsiä kuvia helposti kymmeniä, vaikka tiedän, etteivät ne niin radikaalisti toisistaan eroa ;).
Jos olisimme saapuneet paikan päälle vaikka puoli tuntia myöhemmin, olisi nämä kuvat jääneet ottamatta ja upea taivaanranta näkemättä. Niin pian pimeys lopulta tuli.
Nyt taidan lähteä pienelle happihyppelylle – jomottava päänsärky jo kolmatta päivää eikä mikään meinaa tehota. Jospas raikas ulkoilma auttaisi. Voisin samalla kurkistaa takapihalle, mikä siellä on puolukoiden tilanne… Vispipuuroon ja rahkaan aion ainakin puolukat kerätä. Kivaa keskiviikkopäivää teille!
Alkava syksy ja venetsialaisten aika tuo mieleeni aina Kokkolan. :) Muutamat kivat venetsialaiset siellä vietetty ystävien luona. Nätti kaupunki!
ai jaa! on tämä kyllä nätti pieni merenrantakaupunki! :)