Kursori kävi monen kuvan välissä, mutta en saanut sanoista kiinni. Kursori vain vilkkui paikoillaan, odottaen. Ensimmäistä kertaa ikinä en löydä postaukselle sanoja. Ehkä niitä ei aina tarvitakaan..?
Eilen ja tänään olen kokenut jonkinmoisen pysähtymisen, havahtunut ikään kuin hereille jonkinmoisesta horroksesta ja todennut, että elämäni kaikki osa-alueet eivät ole kunnossa. Stressi on kasvanut niin suureksi, että minä, joka omasta mielestäni olen hyvä nukkuja :), olen miehen mukaan koko viime yön potkinut, sätkinyt, pyörinyt ja puhunut (!) unissani. Itse muistan vain olleeni yön aikana hereillä kymmeniä kertoja.
Ehkä vielä koittaa päivä, jolloin avaan tätä asiaa enemmänkin, mutta vielä en siihen kykene. Huolestua ei tarvitse, nyt vaaditaan vain rohkeutta ja voimaa päätöksentekoon!
Postauksen sanoma lienee selvä: hope – toivo. Muistakaa tekin, että sitä ei saa menettää, sillä sitä on aina, oli tilanne mikä hyvänsä!
… desired and positive things can happen…
Kauniita kuvia, ihan kuin jostain sisustuslehdesta!
Ma uskon siihen, etta kaikki jarjestyy kylla, joskus se tie paamaaraan saattaa olla vaan vahan hankala tai epaselva. Paljon tsemppia ja rohekutta sinulle asian ratkaisemiseen!!
voi kiitos ihanainen! <3
viisaita sanoja, olet täysin oikeassa.
Tsemppiä päätöksentekoon -ja rohkeutta! Yleensä asiat tuppaavat kuitenkin järjestymään oikein päin :)
kiitos Iisa! olet oikeassa, asioilla on tapana järjestyä, se on tässä elämässä huomattu moneen kertaan :)
Voin niin hyvin samaistua tilanteeseesi. Itsellä oli viime vuonna isojen päätöksien aika ja kun palikat sai järjestykseen helpottui olo niin henkisesti kuin fyysisestikin. Toivon sulle kovasti voimia ja rohkeutta! Muista ajatella itseäsi ♥
kiitos paljon! ihana kuulla, että olosi helpottui <3
mulla on vähän sellaista ongelmaa, etten aina osaa laittaa omaa itseä kaiken edelle, siis sellaisissa tilanteissa missä pitäisi… liika tunnollisuus tuon taitaa aiheuttaa.
Hyvin tutulta kuulostaa… Sitä saa ihan tosissaan olla itsekäs ja opetella pois liiasta kiltteydestä. Omalla kohdalla on ainakin usein käynyt niin, että kun on tunnollinen ja kiltti, monet käyttävät sitä hyväksi ja itse siitä lopulta kärsii :/
niinpä! ja vielä se, että kun haluaisi uskoa kaikista hyvää… mut mut, päätös on nyt tehty ja parin kuukauden sisällä tulen näkemään muutokset :)
Voi sinä sielun siskoni! Mä niiiin tiedän mitä tarkotat :)
:) voit laittaa mulle meiliä, jos haluat.
Laitan :)
Tsemppiä sulle!! Asiat ratkeavat kun niiden aika on. Voimia päätöksen tekoon ja ajatusten selkiyttämiseen rohkeutta! ♥
lämmin kiitos Essi <3
Lähelle on joskus vaikea nähdä. Usein muut huomaa jonkun olevan vialla ennen kuin itse sen tajuaa tai ainakaan itselleen myöntää. Toivotan rohkeutta päätöksentekoon ja sitä kautta myös helpotusta stressiin.
olipa hyvin sanottu! ihan totta. mulla tämä on ollu kyllä pitkä prosessi, ehkä tämä nyt saa sitten päätöksensä :)
kiitos Anna!
Tsemppiä sinulle ja toivottavasti tilanne ratkeaa kohta ja hyvällä tavalla! Meilläkin on tällä hetkellä pari isompaa juttua mietittävänä, ei ole kiva kun on asioita jotka jää vaivaamaan pitkin yötäkin. Kyllä tästä kaikki varmasti menee vielä hyvin :) Auringonsäteitä sinne!
kiitos Susanna!<3
tsempit sinnekin suuntaan! kyllä ne asiat järjestyy :)
<3
:)
Tsemppiä, voimia ja rohkeutta!! Itseäni jaksaa lohduttaa kiperissä tilanteissa vanha ja kulunut ajatus: Everything happens for a reason.
kiitos Minttu! tuohon vanhaan ja kuluneeseen lauseeseen uskon itsekin täysin :)
Kauniita kuvia!
Itsekin huomaan elämän ”tosi tilanteet” unihäiriöinä ja unettomuutena. Silloin tietää, että jotain on oikeasti vialla, koska normaalisti nukun kuin tukki.
Ota karvakamu kainaloon kehräämään ja koita jaksaa! Voimia!
kiitos! mulla ei oo koskaan aiemmin ollu tällaisia unihäiriöitä :/
Tsemppiä! Kovin on tuttu tunne.
kiitos H! tsemppiä sinnekin :)
Voimia ystäväni <3
voi, kiitos paljon Soile <3
tuttu tunne ollut täälläkin. viime aikoina illat on jopa hiukan ruvenneet ahdistamaan koska pitäisi mennä nukkuun ja tietää jo valmiiksi että uni ei tule tai muuten nukkuu tosi huonosti. :/ vaikka ikinä ennen ei ole ollut minkäänlaisia uniongelmia. niin se vain on että yöllä ne ajatukset pyörii mielessä.
toivottavasti asiasi päätyy parhain päin ja jaksamista ajatusten selvittämiseen. <3
mua on ruvennut ärsyttämään sanonta "asioilla on tapana järjestyä", mutta niin se vaan on. omatkin asiat näyttää nyt alkavan loksahtaa paikoilleen ja loppuen lopuksi tuntua että näin sen kai pitikin mennä vaikka aina se lopullinen tarinan päätös ei ole välttämättä sitä mitä oli itse ajatellut/halunnut, mutta onneksi meidät on luotu sopeutuvaisiksi ja sekin päätös ajan myötä tuntuu hyvältä. :) Aurinkoa päiviisi!
-A-
aivan. siihen pisteeseen on menty, että enää ei hallitse ajatuksiaan täysin, vaan alitajunta ottaa vallan…
mä saan voimaa tuosta kuluneesta lauseesta, sillä totta se näyttää olevan :)
tosi hyvin kirjoitit ja mukava kuulla, että sullakin asiat selkeytyy! aurinkoista kesää!
Voimia ja jaksamista!
Mistä ikinä onkaan kyse, kun lopullisen päätöksen tekee, alkaa yleensä helpottaa. Jahkailu ja vatvominen eivät vie asioita eteenpäin, vaan pahimmillaan lamaannuttavat. Oli päätöksesi mikä ikinä, toivon että olet siihen aikanaan tyytväinen :)
kiitos <3. niin täydellisen totta joka sana mitä kirjoitit ja tuota hoin itselleni eilen. päätös on nyt tehty, jahkailun ja vatvomisen voi unohtaa :)
Tsemppiä! <3
kiitos paljon <3
Tsemppiä päätöksentekoon <3 Mitä se sitten vaatiikaan, on varmasti sen arvoista.
lämpimät kiitokset! kyllä on kaiken vaivan arvoista :)
Paljon voimia ja halauksen lähetän sinulle S <3
kiitos, ne auttoi! <3
Kyllä se päätös sieltä tulee, vaikka vaikeaa se välillä onkin. Sitten helpottaa, kun se on tehty. Lämmintä kesää teidän perheelle :)
kyllä, helpotus on alkanut :). kiitos, samoin teidän perheelle! <3
Tiiätkö, mulla on varmaan joku selittämätön yhteys jollakin maailmankaikkeuden taajuudella sinuun. En ole käynyt aikoihin blogissasi (kuten en monessa muussakaan, syystä oma elämä) kunnolla, saati jättänyt kommentteja. Eilenillalla myöhällä kävin ja luin viikkoja taaksepäin oikein ajatuksella ja kommentitkin lähes jokaisesta postauksesta. Tuli sellainen olo, että siellä puolella ruutua on nyt jotain…olisin halunnut jättää kommenttia, ehkä kysyä onko kaikki hyvin. <3 Mutta tuo edellinen postaus oli arvonta ja tuntui typerältä kommentoida siihen sellaista ja muutenkin se mun tunne tuli kokonaisuudesta, ei mistään tietystä yksityiskohdasta missään postauksessa.
Olen itse tehnyt monta vaikeaa päätöstä tänä keväänä. Tuntuu, että osa asioista saattaa nyt noiden päätösten johdosta alkaa järjestyä, ehkä. Paljon on silti epävarmuutta ja mörköjä takavasemmalla ja kovin hidasta on tämä asioiden loksahtelu tällä kertaa, kärsimättömälle aivan melkein toivottoman hidasta. Mutta aina on toivoa. Voimia ja rohkeutta! :)
voi että <3 puhuin äitini kanssa ja hän mainitsi tämän sun kommentin, sanoi että koska olen niin tunteellinen ja herkkä ihminen, mielialat varmasti välittyy postauksista sellaisiin lukijoihin, jotka on mut blogin kautta jollain tavalla tuntemaan oppineet. tosin tämä stressinaiheuttaja on ollut olemassa jo pitempään, nyt vain näyttää kärjistyneen ja sen vuoksi varmasti toukokuun alussakin neljän vuoden tauon jälkeen sairastuin…
kiitos sulle Hennis ja toivon sulle kaikkea hyvää, eiköhän ne asiat pikkuhiljaa järjesty :)
Toivo on se joka pitää kiinni elämässä, silloin kun sitä tarvitaan. Ja usko pois, vaikka kävisi siellä pohjallakin, se on se toivo joka nostaa taas ylös. Haleja! ♥
totta totisesti! kiitos J, halauksia sinnekin <3
Voimia päätöksentekoon! Ikävä kuulla, että olet nukkunut huonosti. Kannustan sinua kovasti tässä asiassa ystäväni <3
tiedän että kannustat <3 mitä tekisinkään ilman teitä ystäviäni ja perhettäni!
Voi, toivottavasti asiat selkiytyisivät! Jos on kyse sellaisesta asiasta, johon voi itse vaikuttaa, on usein aika ennen päätöksentekoa se kaikkein vaikein. Toivotan sinulle voimia ja viisautta!
juuri näin. nyt en enää vatvo asiaa, vaan pysyn päätöksessäni. kiitos hurjasti, voimia tarvitaan :)) ja viisauttakin :)
Luota.
:)
Kyllä se on toivo joka pitää ihmisen kasassa. Vaikeita ja hankaliakin päätöksiä joutuu tekemään monestikkin ja itse olen viimeiset 1,5v joutunut pakostakin niitä tekemään :/ Ei ole aina ruusuilla tanssimista tämä ihmiselo, mutta onneksi ilon aiheita löytyy läheltä. Perhe, ystävät, kisut ja sinun hyvänmielen blogisi saavat mielen piristymään kaikesta huolimatta :) Tsemppiä sinulle! kaikki varmasti selviää vaikka elämä välillä potkiikin takaisin.
totta, onneksi ilonaiheitakin löytyy ja kyky iloita niistä pienimmistäkin asioista, se on elämässä elintärkeää!
kiitos ihana Niina <3 miten iloinen olenkaan, että olen saanut sinut ja aivan ihanan kisunelikon blogini äärelle näinkin pitkäksi aikaa <3
Aina on toivoa ja siinä vaiheessa, kun ongelman tiedostaa on ratkaisu jo paljon lähempänä. Stressiltä kannataa katkaista siivet ajoissa, ettei tilanne pääse pahaksi. Toivottavasti yöunet korjaantuvat pian, huonosti nukkuminen on kurjaa ja heijastuu nopeasti koko olemukseen ja mieleen. Voimia päätösten tekemiseen sekä aurinkoista kesää sinulle!
niin niin viisaita sanoja! kiitos Anne!
”Stressiltä kannataa katkaista siivet ajoissa, ettei tilanne pääse pahaksi.” juuri tuota aloin eilen noudattaa, säikähdin tilannetta hiukan itsekin.
aurinkoa sinunkin kesääsi :)
Olet väsyttänyt itsesi. Olet varmasti herkkä, kiltti, tunnollinen ihminen. Kaikki kaunis kotonasi, onnelliset kissasi, tapasi tehdä arjesta kaunista ja vielä jakaa se meidän kaikkien iloksi kertoo sinusta paljon. Kiltit ihmiset väsyvät. Tuntuu ettet enää viihdy työssäsi, työelämä on nykyään aika raakaa. Onnea uudelle tiellesi, mihin se viekin. Kaunis blogisi on tuonut paljon iloa, onnelliset kissasi myös.
valtava itku tuli kun tämän kommenttisi luin moneen otteeseen. kirjoitat aina jotenkin niin hyvin, osaat valita ne oikeat sanat. luulin ettei siihen kukaan muu tässä maailmassa pysty kuin oma äiti :)
ja kyllä, sekä minä itse että läheiseni tunnistavat minut tuosta kuvauksestasi. kiitos sulle, et arvaa miten tämä osui ja upposi!
Heippa pitkästä aikaa! Kylläpäs postauksesi kolahti.. mulla ihan samanlaiset mietinnät ja stressi. Eri aihe varmaankin (tai mistä sitä tietää) mutta anyway.. tiedän tunteen!!! Minä joka yleensä en kadota yöunianikaan mistään, olen nyt kadottanut nekin täysin… huoh.
Voimahalaus sinne suunnalle! Ja jos haluat niin kirjoittele vaikka emailia mulle…
onpa kivaa että on kohtalotovereita! aina helpottaa hetkeksi sekin, kun huomaa että on muitakin samassa tilanteessa/samoin tuntevia :)
taidanpas laittaa sulle meiliä tulemaan viimeistään huomenna! halauksia ja jaksamista sullekin Marja!
Mulla oli vielä alkuvuodesta unihäiriöitä ja varmaan orastavaa masennustakin, sillä mulla oli kamala työpaikka. Jatkuva ahdistus, varsinkin sunnuntaina kun piti mennä nukkumaan niin ahdisti se alkava työviikko. Muutaman tunnin yöunilla maanantaina töihin ja olo oli karsea. Mä onneks sain uuden työpaikan ja nyt huomaan, kuinka mä olin muutenkin ihmisenä muuttunut kun eli jatkuvassa ahdistuksessa, se heijastui kaikkeen.
Tsemppiä ja kyllä se aurinko risukasaankin paistaa, ainakin mun kasaan alkoi paistamaan :)
voi että miten kurjalta kuulostaa! ihana että sun asiat järjestyi!
toivon auringonpaistetta tännekin :)
Kyllä stressi vaikuttaa kovasti ihmiseen ja jos sen estämiseen voi jotenki itse vaikuttaa, se kannattaa myös tehdä! Sä vaikutat kovin herkältä, haavoittuvaiselta ja todella tunnolliselta ihmiseltä, sellaiseen stressi yleisimmin iskeekin. Täytyy vaan varoa, ettei tule pahaa loppuunpalamista eikä verenpaine ala kohoamaan… Itse voin kertoa esimerkkinä, kun työskentelin aiemmin paikassa, jossa oli kamala pomo, huono ilmapiiri ja töihin oli aina inhottava lähteä. Sunnuntain ja maanantain välisen yön aina valvoin jopa koko yön ja välillä viikollakin nukuin tosi huonosti, sitten alkoi nousta verenpaine ja varmasti masennuskin oli aika lähellä. Vaihdoin työpaikkaa, niin aloin nukkua paremmin ja mielikin piristyi, ainoa mikä jäi oli verenpainetauti, johon ilmeisesti joudun syömään lääkkeitä lopun ikääni… Mutta mitäs pienistä, on niitä isompiaki murheita! Yritä säkin löytää elämästä nyt niitä ihania asioita, niitä on paljon! <3
voi hyvänen aika, kaikkea sitä joutuukin nykypäivänä kestämään! en ymmärrä mistä nämä nykyään jo suht yleiset asiat johtuu… ei ole leikin asioita nämä! onneksi sun tilanne järjestyi parhain päin :)
Voih. Surullista lukea, että sinua elämässäsi vaivaa jokin niin paljon, että olet stressistä uupunut (ja seuraavaan postaukseesi viitaten myös nukut huonosti). Toivon koko sydämestäni, että ongelmasi poistuu. Olet kuitenkin ollut kovin urhea ja pirteä blogia kirjoittaessasi, mutta hienoa oli todeta se, että rehellisesti myönsit, että nyt jokin mättää.
Stressi ja murheet, ne kuluttavat uskomattoman määrän energiaa ja siitä tulee uupuneeksi, mieliala laskee jne. Tiedän tunteen valitettavan hyvin. Kaikkiin asioihin kun ei voi itse vaikuttaa, vaikka kaikkensa tekisikin.
Joten, kliseisesti, tsemppiä sinulle ja paljon!
kiitos, niin toivon minäkin! toivottavasti ensi yönä jo tulisi uni, ainakin haukotuttanut pitkin iltaa ihan kiitettävästi :)
ja kyllä, eiliseen asti olenkin ollut kovin pirteä blogia kirjoittaessani, suurin kiitos siitä kuuluu teille lukijoille, jotka annatte mulle niin paljon energiaa ja hyvää mieltä. viihdyn täällä blogissa teidän kanssa erittäin hyvin! kiitos tsempeistä Tipi <3
Tunsin sydämessäni lämpimän aallon koska tarvitsin juuri tämmöistä Hope kuvaa mieleeni. Kiitos siitä ja hyvää kesää=) Ja toivotaan sinulle hyvää..
oi että, olipa sitten hyvä että näit nämä kuvat :))
kiitos Piiku, oikein hyvää kesän jatkoa sinullekin!