Olen aiemmin jo maininnutkin, että meillä mies ei juurikaan puutu kodin sisustamiseen. Tämä roolijako muotoutui kuin itsestään jo rakennusvuoden aikana ja on jatkunut niistä ajoista lähtien. Meillä on aika samanlainen maku näiden asioiden suhteen eikä kodistamme löydy mitään, mistä hän ei pitäisi. Hänen mielestään voin hankkia kotiimme lähes mitä tahansa, mutta silti aina joka kerta kysyn hänen mielipidettään, ennen kuin hankinnan teen. Sisustushankinnat kotiimme teen lähes poikkeuksetta minä, jotain suurempaa kuten vaikkapa sohva tai jokin hinnakkaampi kodinkone, hankimme yhdessä. Mies ”sisustaa” mielellään autotalliaan ja onkin jo pariin otteeseen kysellyt, milloin teen hänen aarreaitastaan postauksen ;D.
Viime viikolla kotiin tullessani huomasin kuitenkin, että on meillä joku muukin sisustuksesta innostunut! En tiedä onko se tämä kevät vai mikä, mutta hänen taitavissa käsissään sohvatyynyt olivat saaneet uuden järjestyksen ja täytyy sanoa, että aika hyvä, aika hyvä. Valkoisen huoneen väripilkut uuteen uskoon!
Ei mitään säntillistä eikä sitä mielestäni turhan tylsää symmetriaa, vaan jotain uutta ja innovatiivista! Mähän veikkasin silloin viime syksynä, kun oli puhe tämän vuoden sisustustrendeistä, että ajatus Imperfect is the new perfect tulee nostattamaan suosiotaan ja sitähän tässä on selvästi toteutettu eikö totta!
Tiedän jopa kumpi raitahaalarikaiffarini asialla on ollut; tällainen häärääminen (ja sohvatyynyjen alle kaivautuminen) kuuluu 10-vuotiaan miumaun harrastuksiin :). Tempausten jälkeen asiaan kuuluu myös viaton silmät suurella -katse: Siis minen oo tehny mitään, en varmana, älä ees kato tänne päin! Ja ovelle vastaan tallustellaan muka niiiiin unisen näköisenä, vaikka tyyliin tuntia aiemmin on sohvatyynyt lennelleet… Energistä uutta viikkoa!
:D
no arvaa repesinkö minä! aluksi luulin et mies oli nuo myllännyt, en vain ymmärtänyt miksi :D
Raitahaalarit rules! :D Siellä ollaan varmasti menty häntä spoilerina peräkanaa karvat pöllyten, hih. Siis pelkästään ihan siitä ilosta, että ovat halunneet sisustaa ”mamille” pienen yllätyksen. ;)
mä luulen et ku vanhempi on aloittanut sisustuspuuhansa, nuorempi on sen kuultuaan uteliaisuuttaan juossut olkkarista uniltaan tuon huoneen ovelle katselemaan. ei ole uskaltanut osallistua, koska silloin ois ollu vaarana et hommat ois jääny kesken. nythän näyttää ihan siltä et valmista tuli ;D
Niin tuttua! Meilla on aina tuon nakoista nykyaan, matot vinossa ja kaikkea muuta pienta kivaa sisustusjuttua. :-D
:D mahtavaa, voin niin kuvitella!
Heh, huvittavaa aina kun kotiin tullessa on on vastassa piiitkästi venyttelevä nokosiltaan herätetty karvakaveri, jonka nukkumapaikka (tunneli viltin alla) on helppo selvittää parissa sekunnissa :D ..tuolla se nyt tuhisee peittojen seassa (meilläkään ei turhaan petailla ;D) makoisasti!
ps.kiitos Milanon hotellivinkistä! Miehellä on edellisreissusta vielä suklaacroissantit vahvasti mielessä, joten niitä taas metsästetään :D
voi, suloista!
eipä kestä, mukava et saitte vinkkiä :))
Meilläkin nuo pienemmät matot (ja joskus jopa isommatkin) ovat saaneet aivan uusia sijainteja, kun karvakorvakatit on olleet asialla. Myös eteisen kaapin ovet ovat toisen sisustajan mielestä paremmat sepposen selällään, toinen sisustaja tykkää että kaikki pikkutavarat on kivemmat lattialla kuin pöydällä :) ihania ystäviä :D
heheh! onneks meillä ei availla kaapinovia :D. vai lasketaanko se ku ruokakaapilla käydään joskus haistelemassa, sitä kaapinovea nimenomaan! ja sit ku palvelija sen oven avaa, astutaan siihen ulosliukuvalle hyllylle, koska sen pohjalta löytyy usein pussista tippuneita raksuja :P
Meillä on niin oma-aloitteinen tuo nuorempi katti ettei se kerkee palvelusväkeä odotella :D Eteisen kaapista on vielä lähtenyt lapsilukko irti (siinä on siis vielä ”avain” josta se aukeaa, mutta vanhuuttaan aukeaa helposti), se on näppärää katin avata. Namikaapille sitten mennään myös oma-aloitteisesti, se on normaali kaapinovi, joka aukeaa näppärästi, kun kynsillä ottaa reunasta kiinni ja vähän raottaa :D
onneks meidän kissat ei oo hokannu noita temppuja :D. erityisesti vanhemmalta kisulta voisin tuollaista odottaa, hän kun on melkoisen ja välillä yllättävänkin välkky tapaus :)
Hahhahhaa! Muistakin kodeista siis löytyy näitä ”mysteerisisustajia”! :D Meillä kissojen lisäksi myös koira osallistuu tähän sisutuspuuhaan sohvatyynyjen kanssa, koiralla kun ei pitäisi olla edes mitään asiaa sohvalle, mutta sieltä sen vaan aina yllättää kotiin tultaessa.
Tosin täytyy kyllä sanoa, että kissoja ja koiraa ehtiväisempi on tuo nuori-neiti, joka saa sohvaan kuin sohvaan ihan uuden järjestyksen alta nanosekunnin. ;D
mä oikeesti kysyin mieheltä et mitä sä oot tehny noille sohvatyynyille :D :D. piti sit ihan jättää tuo sisustus valloilleen pariksi päiväksi, nauratti joka kerta ku sen näin! en viittiny ees katella kovin tarkkaan et mitä kivoja kynnenjälkiä sieltä löytyy, neiti kun nappaa kynsillä sohvatyynystä kii ja siirtää :P auts!
hauska teidän koira :D
Itse en juuri kissoista välitä, mutta sun blogin kautta kissat on alkaneet vaikuttaa ihan mukavilta. Ainakin sun kissat. ;) Ja tyyli, miten kerrot kissoistasi, on hauska. Kivoja sisustushetkiä sinne!
lähes 11 vuotta kissojen kanssa asuneena uskaltaisin väittää, että tämä koko laji on ihan upea, usko pois :). vaikkakin kiitos tuosta kauniista ajatuksesta! mutta tosiasiassa jokainen kissa on ihan mahtava ja oma persoonansa, kaikki niin erilaisia kuten ihmisetkin.
aivan ihana kuulla, että vaikka et ole juurikaan kissoista välittänyt, olet kuitenkin lukenut kisupostauksiani, suuri kiitos siitä! :) ja kiitos muutenkin lämpimästä kommentistasi.
Hassu kisu <3 Siellä on ollu rajummat leikit ku tyynyt vinksin vonksin :D Meillä nuorempi kisu tykkää mennä päiväpeitteen ja peiton alle, laihana siellä makoilee välissä että monesti oon huudellu ja etsinyt sitä enkä oo huomannu ollenkaan koko piilopaikkaa :)) Nyt tietää heti mistä etsiä jos kissa on hukassa ;)
jep, vanhakin joskus nuortuu ja intoutuu leikkeihin oikein olan takaa :D. tällä riehujalla muuten ihan sama tapa tuo sängynpeitteen alle piiloutuminen! kun olivat ekoja kertoja mukana miehen vanhempien luona niin sielläkin teki heti tuon tempun :D. etsittiin vaikka kuinka kauan ja joka paikasta – sängystä rontti lopulta löytyi :D
Ehdottomasti kiinnostaa myös se miehen valtakunta, eli autotalli! Postaa ihmeessä siitä, tai sitten ”vieraskynä” eli anna miehesi postata :D
ahaa, ensimmäinen ääni tuli tälle!
vieraskynä ois tosi kiva idea, mutta kun ehdotin miehelle niin vastaus oli jyrkkä ei :D. et jos tekstiä mukaan haluatte, niin ehkä mä teen sen; vois tulla aika vähäsanainen postaus mieheni tekemänä ;)
Hih, teidän kissat on kyllä melkoisia :) Oli pakko kommentoida tätä postausta, sillä meillä tuollaisen innovatiivisen tyynysisustamisen hoitaa mies – hän kutsuu ihania koristetyynyjäni arkkivihollisikseen ja heittelee niitä sohvalle istuessaan tieltään milloin lattialla ja milloin mitä ihmeellisimpiin asetelmiin sohvalle :D Ainut vaan, että tämä sisustustapa ei ole mielestäni läheskään yhtä huvittavaa, kuin teidän kissojen tapauksessa… ;)
heh, meillä mies käyttää niitä ihan vain päänsä alla :D
kissa päästänyt mielikuvituksensa valloilleen, luovuutta löytyy! ;)