Katsoin tässä yhtenä päivänä ns. toisella silmällä Pomon päiväkirja -elokuvaa (Man about town). Elokuvassa oli kolme hyvää asiaa: päänäyttelijä Ben Affleck ja nämä kaksi upeaa haaveideni valaisinta:
Panthella on ollut haaveissani kauemmin kuin AJ, josta alunperin ajattelin, että ehdottomasti musta ja lattiamallisena. Sittemmin olen tullut toisiin ajatuksiin: pöytämallisena ja valkoisena! Sellaisena se oli tuossa elokuvassakin ja vahvisti tätä ajatustani entisestään.
Panthellan näkisin olohuoneessa tai ruokailutilassa, AJ pääsisi joko työpöydälle tai makuuhuoneeseen. En ole vielä edes päättänyt, tulenko hankkimaan näitä valaisimia, molemmat tai vain toisen tai en kumpaakaan, nämä nyt pyörivät vain haaveissani. Haaveillahan voi aina; osa haaveista jää haaveiksi ja osa käy toteen…
Tosin jo vuoden säästämäni FDS:n alekoodi polttelee mielessä siihen malliin, että sen voisi kohta käyttääkin :P. Säästeliäs luonne on saanut aikaan sen, että olen kasannut ostoslistaa nyt yli vuoden verran kasaan ja miettinyt ja pohtinut, pohtinut ja miettinyt… Ajattelin, että teen sitten kerralla isomman tilauksen, niin se -20 % tuntuukin jo jossain ;D. Nautin tällaisesta suunnitelmallisuudesta, mitä tulee hankintoihin. Mielestäni on mukava säästää rahaa jotain haaveilemaani juttua varten, nähdä kuinka potti kasvaa ja mielellään luopua joistain turhista (tilpehööri)hankinnoista sen vuoksi, että saan ostettua niillä rahoilla jotain mieluisampaa ja pitkäikäisempää. Kun näkee vähän vaivaa hankintojensa eteen, niitä arvostaa ihan eri tavalla. Koen, että jos samantien silloin aikoinani, kun tuohon Panthellaan huomioni kiinnitin, olisin sen tilannut, en varmastikaan arvostaisi sitä yhtä paljon kuin jos hankkisin sen vasta nyt, näiden vuosien jälkeen. Silloin se olisi ollut ikään kuin erittäin kallis heräteostos ja mieleni valaisimen suhteen voisi helposti ja piankin muuttua; huomaisin ehkä etten pidäkään siitä. Tämän vuoksi mietin aina tosi pitkään kalliimpia hankintoja, euroraja taitaa mennä tuossa viidenkympin paikkeilla :D. Ilman muuta riippuu mikä tuote milloinkin on kyseessä: jos maljakko maksaa 50 euroa, harkitsen ostosta aika pitkään, mutta jos valaisin maksaa sen verran, en harkitse kovinkaan kauan. Voi olla, että jostain blogin lukijasta tuntuu tylsältä seurata, kun taas haaveilen jostain enkä sitä ehkä kuitenkaan hanki – omasta mielestäni tämä on puolestaan järkevää ja tämä on minun tapani, ollut aina ja tulee toivottavasti myös aina olemaan.
Esimerkkinä voisin käyttää vaikka tuota ylläolevissa kuvissa näkyvää Ikean valaisinta, jonka ostin vähän vajaa vuosi sitten. En muista tarkkaa hintaa, mutta 7 euroa ei varmasti kauas heitä. Tämän nähdessäni tykästyin kovasti valaisimen ulkonäköön enkä tainnut harkita sen hankkimista kolmea minuuttia kauempaa. Koen silti, että ostos oli onnistunut; pidän valaisimesta kovasti, vaikka se onkin ”ihan vain Ikeasta”. Voi silti olla, etten arvosta tätä valaisinta yhtä paljon kuin esim. Soihtuani tai Milk-pöytävalaisintani; tämän hankinta kun tapahtui hetken mielijohteesta eikä sen hankintaan tarvinut juurikaan säästöjään käyttää. Mutta kun tuntee oman makunsa tarkkaan, on suuri todennäköisyys että tällaiset pienet heräteostoksetkin onnistuvat! :)
Mun piti kirjoittaa vain noista kahdesta pöytävalaisimesta, mutta juttu lähti vähän paisumaan, heh! Tajunnanvirtaa… Mitäs teidän valaisinhaavelistalta löytyy vai löytyykö mitään?
Tuotekuvat lainattu ROOM21.
Oi, nuo pinkit tulppaanit enteilevät jo tulevasta keväästä.. <3 ..pitää malttaa vielä hetki, kohta se on taas täällä! :)
kohta se on, nautitaan eka tästä upeasta ja kauniista talvesta :))
..jotenkin se nauttiminen on kaukana, kun tuolla tuulessa ja tuiskussa odottelee bussia, yhdenkin kerran 40 min ja eilen puoli tuntia! Hrrr…. siksi kevät. ;)
voi että, tuo on kyllä varmasti kurjaa. omalla autolla kun liikun (välttämättömyys), en joudu kokemaan tuota puolta.
Mulla on valaisintoiveissa juurikin joko AJ-lattiavalaisin mustana tai Tolomeo Mega olkkariin. Lisäksi ihan oikeasti tarvisimme Le Klintin makkarin kattoon, jossa on ainoastaan kattospotit ja lukuvalot. Mutta mikään näistä ei kotiudu tähän kotiin… ;)
Lisäksi jostain syystä olen himoinnut jo aika pitkään Kartellin Gè :tä, vaikkei se olekaan oikein mun tyyliä – onneksi en ole keksinyt sille mitään paikkaa, joten ehkä pääsen siitä joskus yli. :D
se lattiavalaisinkin on niin upea! mulla onkin inspiskansiossa se yks makkarikuva, jossa musta AJ on sängyn molemmin puolin :P. täällä blogissakin se kerran vilahti.
minäkin usein ihastelen Kartellin tuotteita, erityisesti niitä kirkkaita. silti niitä ei (ainakaan vielä) meidän kodista löydy.
Piti muuten sanoa vielä, että hankintojen sijasta mulla on enemmänkin nyt päällä semmonen tyhjennysvimma… Muutto mielessä jo, vaikkei ole koti edes myynnissä ja lisäksi luin saman Hesarin jutun kuin sinäkin linkitit tässä vasta aiheesta ”Vuosi ilman tavaraa” ja kyllä pistää miettimään, että mitä kaikkea sitä oikeestaan tarviikaan viestiäkseen muille omasta persoonasta… Vaikka kuinka onkaan esteetikko ja ihailee hyvää designia sekä sisustuksessa että muodissa, niin miksi sitä pitää omistaa niin kovasti? Tää ei siis missään nimessä ole mikään kritiikki sulle, vaan ihan omaa pohdintaa siitä, kun kuitenkin aika iso osa tavarasta on jollain tavalla sitä oman persoonan pönkitystä tms.
mulla on ollu tyhjennysvimmaa jo vuoden verran :D. oon käyny läpi tavaroita ja laittanu kiertoon paljon.
hyviä pointteja sulla! mä en ehkä allekirjoita omalta kohdaltani tuota persoonan pönkitystä, mä vaan nautin kun näen kotonani kauniita juttuja :)
se vuosi ilman tavaraa oli kyllä mielenkiintoinen! oikeastihan lähes mitään ei tarvitse, jos oikein asiaa alkaa ajattelemaan… edes meikkejä ei tarvitse, hiuksiakaan ei tarvitsis värjätä yms. silti niitäkin tekee, samoin kuin välillä ostelee jotain kotiinsa tai vaatteita… et joku hyvä kultainen keskitie tuossa asiassa on hyvä ja siihen aina pyrin :)
Niin siis nimenomaan sitä tarkoitinkin, että pidän itseäni esteetikkona ja olen ajatellut, että nautin kauniista designista ja olen ajatellut, että niihin ”tarpeisiin” hankin tavaroita. Ja kun pidän itseäni myös minimalistina ja olen aina yrittänyt hankkia vain tarpeellista, niin miksei sitten samalla se saisi olla myös kaunista. MUTTA nyt olen alkanut ajatella ja olen sitä mieltä, että sekin asia on uskallettava sanoa ääneen, että onko tietyt asiat (ja jopa tavarat) sellaisia, että ne tekee minusta minut? En haluaisi enkä tiedä, olen aika vasta uskaltanut alkaa ajatella asiaa… Tämän kun pitää mielessään hankintoja tehdessään, niin uskoisin, ettei voi mennä kovin kauas metsään…
jännä, siinä varmaan riittääkin pohdiskeltavaa :)
Kyllä mun mielestä etenkin kalliimpia ostoksia saa ja pitää ehdottomasti harkita pitkään. Olen meinaan itse ihan samanlainen. :) Helposti menee vuosi tai kaksikin pähkiessä, että onko se nyt sellainen koko loppuelämän hankinta ja rahan arvoinen juttu. Loppujen lopuksi suurin osa hankinnoista jää tekemättä (hyvä niin) ja ne harvat valitut säilyttävät arvokkuuden vuodesta toiseen. Olen nytkin pohtinut yhden tuolin ostamista jo kahden vuoden ajan, mutta en vielä ole tehnyt lopullista päätöstä. Tiedän, ettei se olisi hutiostos, kun taloudesta löytyy jo kaksi samanlaista, mutta silti puntaroin sen tarpeellisuutta.
Toisaalta harkintaa olisi mielestäni järkevämpää käyttää edullisempiekin asioiden kohdalla. Eipähän tulisi ostettua niin paljoa kaikkea tarpeetonta, tavaraa tässä maailmassa on muutenkin ihmisillä ihan liikaa.
kuulostaa kovin tutulta! tuolla hankintojen harkitsemisella ja niihin säästämisellä on sekin hyvä puoli, että kaikki tarpeeton jää ostamatta. tai näin ainakin itselläni. ja myöskin sellainen koko ajan enemmän ja enemmän voimistuva pyrkimys vähempään tavaramäärään tukee tätä.
Anteeksi että menee asian vierestä, liittyen viimeiseen kuvaasi:) mikä teillä on tasona/pöytänä tuolla olohuoneessa ikkunan alla? Yritin etsiskellä blogistasi siitä mutta en löytänyt.
Olisiko sulla vinkkejä ikkunavalaisimista? Haluaisin 2 sellaista keittiön ikkunan eteen, siitä saisi tulla ihan hyvä valo alas kun toinen olisi keittiön tason päällä. Meillä on pistokkeet katossa, mutta sähköt jäänyt vaiheeseen ja halogeenispotteja en niihin halua;) Meidän keittiö on mustavalkoinen, alalaatikot mattamustia, taso korkekiiltoinen, ja yläkaapit valkoiset lasiset, seinät valkoiset ja verhot valkoiset pellava valelaskarit. Ruokapöytä valkoinen ja tuolit mustat. Tarkoitus että ne olisi samalla tunnelmavalaisimet, on melkein ruokapöydän vieressä;) harvoin tulee käytettyä ruokapöydän valaisinta päällä (pienempi lokki).
se on meidän sohvapöydän toinen osa, vanhoissa olohuone-postauksissa näkyy lisää kuvia. teetetty puusepällä.
noista valaisimista tuli heti mieleen muutamakin vaihtoehto, joita löytyy ainakin FDS:n sivuilta täältä:
http://www.finnishdesignshop.fi/valaisimet-riippuvalaisimet-c-897_693.html
Esim. heti eka rivillä Artekin valaisimet? tai Tom Dixonin vaihtoehdot? niistä mikä tahansa sopisi mielestäni kuvailemaasi tilaan :). mitäs itse pidät näistä vaihtoehdoista?
käyhän vaikka kurkkaamassa Pinterestin boardini valaistuksesta ja keittiöistä, siellä joitain inspiskuvia:
http://pinterest.com/saayw/lighting/
http://pinterest.com/saayw/kitchens-dining-rooms/
Hups, edellinen viesti karkasi bittiavaruuteen tai sitten se lähti tulemaan kommenttien joukkoon ennen aikojaan. :-)
Tuollainen etukäteen säästäminen on ennen kaikkea järkevää. Lisäksi säästäessä tulee todella harkittua, onko ostos hyvä vai ei.
Minä haaveilen valaisinpuolella Louis Poulsenin Collage-lampusta ja parista uudesta Tolomeo-valaisimesta. Keittiöön hankimme vielä joskus 7-tuolit. Niitä olen miettinyt jo vuosikausia.
ei näkynyt muita kommentteja, kiva että kirjoitit sen uudestaan :)
oon ihan samaa mieltä, että säästäessä ajatus ehtii muhia ja sitten tietää, haluaako varmasti sitä mitä on hankkimassa.
ihania haaveita sulla!
Ihana koti teillä. Mistä olet ostanut nuo mustavalko raidalliset laskosverhot? Todella tyylikkäät!
kiitti Heini! kangas on Ikeasta ja ompelija ompeli ne tuollaisiksi :)
Heippa!
Minäkin laitan nyt vihdoin ensimmäisen kommenttini blogiisi ja aivan aiheen vierestä.. Mutta! Mistä tuollaisia tuoleja saa, mikä on ikkunan edessä viimeisessä kuvassa?
kiva että kommentoit :)
ostin nuo tuolit pari vuotta sitten muistaakseni Inside-nimisestä liikkeestä.
Täältä löytyy yksi valaisinfriikki! Ne on kuitenkin sellaisia hankitoja, että esim. muutettaessa joku senkki saatta mennä vaihtoon, mutta valaisimet mahtuu aina. Kauniit valaisimet kun ei vain ole muotoilultaan upeita, vaan myös oikeasti valaisee tosi kauniisti. Täällä kanssa tuo AJ on haavelistalla, samoten PH artichoke.. Tosin tuo viimeksi mainittu siellä kaukaisena haaveena.
niin totta! tuo jälkimmäinen onkin mulle ihan outo, ainakaan nimi ei siis sano mitään, täytyypä googlettaa :)
Hups,kirjotin jo yhden kommentin, se katosi jonnekin…
Aivan ihan tuo kissataulu! Kissapostaukseni jatkuu, sorry. :)
Tiedän tunteen tuosta valinnan vaikeudesta, kun löytää jotain ihanaa enemmän kuin yhden vaihtoehdon.
Parasta olisi jos saisi valaisimet testiin omille paikoilleen.
se on kyllä kaunis! tuo testaus olisikin hyvä vaihtoehto :)). joku sellainen valaisinlainaamo ois ihan wau!
Miten raitaverhot on kiinnitetty ikkunan päälle? Kuvassa ne näyttivät olevan hyvin lähellä ikkunaa. Onko verhotankoa? Meillä kaikki uuden kotimme verhot vielä suunnittelematta, kuvan verhokiinnitys näyttää erittäin hyvältä. Ideoita otetaan vastaan.
perinteistä verhotankoa ei ole juurikaan siitä syystä, kun ikkunat ovat niin lähellä toisiaan – verhotangon päät olisivat ottaneet yhteen tuossa nurkassa :). teetin tuohon kangasliikkeessä valelaskosverhot ja niiden mukana ostin laskosverhotangon, jossa on verhoja varten tarrasysteemi. eli sekä tangossa että verhojen yläosassa on tarranauha. selitinkö ymmärrettävästi? :)
Hei! Ei liity postauksen aiheeseen millään, mutta mistä tuo alimman kuvan valkoinen taso on hommattu? :)
se on sohvapöytämme toinen osa ja teetetty puusepällä :). se näkyy muuten tuossa blogini bannerikuvassakin pikkaisen (oikeanpuolimmaisin kuva).
Vinkkiä ;) AJ:n sais Stockalta -20% :)
kääks pitäisköhän :P mulla on FDS:lle -20 % alekoodi, mut siellä ei ole tuota valaisinta valkoisena :/