Hennis kyseli, jos minulta löytyisi kuvia asuntomessukohteesta numero 14, Villa Hessestä. Vain muutaman kuvan tässä kohteessa otin, lähinnä itseäni kiinnostavia yksityiskohtia kuvasin. Kohteessa oli kova tungos siellä ollessamme, ihmisiä oli kerääntynyt pikkuryhmiin rupattelemaan, joten aika pikaisesti kiersimme talon läpi. Mielestäni kohteen sisustus näytti hiukan keskeneräiseltä tai jotenkin vajaalta, joten napsin vain nämä muutamat kuvat. Harmi ettei joukossa ole kunnon kokonaiskuvia, mutta tavallaan talon pohja on sellainen, että niitä ei olisi helposti saanutkaan.

Huomasin vasta, kun sain tuon lukijan kommentin, että tämän talon pohjaratkaisu on muuten tosi kiva! L-muotoinen ja käytännöllinen kokonaisuus kaiken kaikkiaan. Neliöitä yhteensä 181, että hiukan sais kutistaa sitä meille tulevaa versiota ;). Tällainen talo sopii tontille, jossa etupiha on suurempi kuin takapiha. Tykästyin kovasti etupihan terassiin ja etenkin terassin valkoiseen purjekatokseen. Ulkokuvan nappasin naapurista:

 Eipä sitten muuta kuin kivaa viikonloppua!

Jos siellä ruudun toisella puolella on tällä hetkellä kissakuumetta, niin nämä kuvat ei ainakaan auta siihen :P. Haluan siirtää nämä kuvat blogiini, olivat niin suloisia (kuvat eivät ole itse ottamiani) vieläkin suloisemmista kohteista!
Nämä kissavauvat asustelee vielä emonsa ja sisarusparvensa kanssa tuttavani luona, luovutus on elokuun lopussa.

Itse menetin sydämeni tälle suloisuudelle, hänen nimensä on Helmiina kissamummunsa Helmin mukaan:

Osaa selkeästi poseerata, vai mitä sanotte?
Sopisi siis hyvin meidän kahden murmelin joukkoon :))

Ihana pieni nassu <3 Vähän toffeensävyäkin hänestä löytyy ja valkoiset sukat & ruokalappu, kuten meidän toiselta matikaiseltakin :)

Sisarusparvesta löytyy yksi kolli; komea pikkupappi, joka etsii vielä tulevaa kotiaan:

Tämä muru on Helmiinan sisko, puoliangora Pehmis, hänkin todennäköisesti etsii vielä kotia:

Tämä vasemmanpuolimmainen Repe-tyttö on jo löytänyt uuden kodin:

Kissat asustelevat tosiaan Kokkolan seudulla, jos joku kiinnostui. Tarkempia tietoja (omistajan yhteystietoja yms.) voin antaa sähköpostitse.
Laitoin nämä kuvat tänne ihan omasta tahdostani eli en tule tulevaisuudessa täällä kodittomista kissoista ilmoittelemaan, vain nyt tämän kerran ;).

Pieni Helmiina saa kodin meiltä, jos vain mies suostuu. Elämästä pitää nauttia kaikin mahdollisin tavoin, elämä on niin lyhyt ja kallisarvoinen.

 Tuntuuko teistä muista usein siltä, että juhannuksen jälkeen kesä alkaa pikkuhiljaa olla ohi? Että juhannuksen jälkeen aika menee hurjaa vauhtia elo-syyskuun vaihteeseen eikä kesä juhannuksen jälkeen tunnu enää samalta kuin ennen sitä?
Ei ole tarkoitus masentaa lomalaisia (itsellänikin on lomaa vielä edessäpäin!), mutta tällaisia ajatuksia vain hiipii mieleen… Mua ei harmita ollenkaan ettei kesä ikuisesti kestäkään. Nautin näistä kesäpäivistä, mutta nautin myös siitä mieleen silloin tällöin putkahtelevasta ajatuksesta, että kohta alkaa se pimeä ja tunnelmallinen vuodenaika kynttilöineen ja takkatulineen, rrrrrrakastan sitä(kin)! <3 Saan pitää mun kaikki murmelit sisätiloissa, kissat ei oo jatkuvasti naukumassa ulos tarhaan, vaan nauttivat sohvalla torkkupeittoläjässä ihmisten tavoin. Nuorempi kisuneiti saa taas nauttia takkatulen lämmöstä ja ritinästä, vanhempi saa olla kaikki illat sylissä sohvalla <3.

Näihin kauniin kodikkaisiin keittiökuviin kiteytyy kivasti se syksyn odottelu, tällaista tunnelmaahan ne pimeät koti-illat juurikin on:

Yks päivä autotallissa maalatessani (hmm, tuleekohan kaikki mun kesämuistot liittymään autotalliin…) kuulin radiosta, miten juontaja kyseli, häiritseekö ja ärsyttääkö ihmisiä nämä jatkuvat vesisateet. Mietin siinä, että mua ärsyttää se, miten ihmiset koko ajan puhuu niistä vesisateista ja voivottelee ja harmittelee niitä! Siis joo, tämä kesä on ennätyssateinen, se siitä. Pitääkö siitä ihan oikeasti puhua jouluun asti :D.
Mua ei ihan tosissaankaan harmita, vaikka mun kaikki kesälomapäivät satais vettä. Minkä sille voi. Aina voi hurauttaa kentälle ja hypätä koneeseen, jos aurinkoa kaipaa. Ainoa, mikä mua vesisateissa harmittaa on se, että se vaikuttaa ihmisten elinkeinoihin osassa maata. Sitä voi mun mielestä harmitella, ei loputtomiin niitä auringottomia kesälomapäiviä. Että tosiaan usein auttaa, kun laittaa asiat oikeisiin mittasuhteisiinsa :).

Kissoistakin kyllä huomaa, miten erilainen kesä on meneillään… Nuorempi neiti on joka kesä lähestulkoon asunut ulkona (terassilla) huhtikuusta syyskuuhun, käy sisällä ainoastaan ruoka-aikoina ja heti samantien taas ulos. Tänä aamuna aamuruuan syötyään köpötteli kiltisti sohvalle nukkumaan, keskellä heinäkuuta :D. Tuossa se nyt vieressä kerällä nukkuu. Vanhemman kisun kuulumisista kirjoitinkin hetki sitten facebookin puolella… Neiti teki pienen irtioton arjesta eilen aurinkoisen sään innoittamana :P


 Tällaisia mietteitä tänä torstaina! Kivaa päivää sulle :)

Kuvat lainattu Alvhem/Fredrik Karlsson.