Kesäviikot on hurahtanu ohi semmoista vauhtia että! Nyt loppukesän korvilla kun asiaa pysähtyy miettimään, tuntuu että se kunnon kesä oli touko-kesäkuussa: luonto oli silloin kauneimmillaan ja muistan miten toukokuun lopussa jo käsivarret sai kuin huomaamatta väriä pintaan ulkona maalatessani. Nyt tuntuu jo kovin syksyiseltä; puiden lehdet alkaa kellastua vaikka ollaan kuitenkin vasta heinäkuussa! Onko muina kesinä ollut näin, en muista…
Kovasti on tullut oltua ulkona, kodin sisustaminen on jäänyt ihan täysin. Mutta sitten onkin niin mukavaa kun on sillekin taas pitkästä aikaa syksyn koittaessa kunnolla aikaa: koko talvi on edessä; saa tunnelmoida sisätiloissa ja kotoilla! Kaivaa esiin villasukkia & kynttilöitä ja tunnelmoida hämärässä, nautiskella lasin viiniä ja ihastella takkatulta…
Mutta nyt nautitaan vielä kesästä: kaikki ilo irti näistä viimeisistä kesäviikoista! Olen huomannut, että olen mieheni tavoin alkanut pitämään aika kovastikin näistä pimenevistä kesäilloista, jotka on niin ihanan tunnelmallisia. Voiko oikeastaan olla pitämättä, kun saa illalla töihin tällaisen viestin:
Meidän palju on siis ihan valmis: löytyy ulkoverhous ja kansikin jo, myös led-valot! Perjantai-iltana pimeän tullen piti ensimmäisen kerran testata, miltä palju näyttää valaistuna ja olipa mahtava näky! Hoin silloin vielä miehelle, että minä paljuilen vasta kun terassi on täysin valmis kalusteitaan myöten ja blaablaablaa. Ajattelin, että ois kivempi paljuilla ku ympärillä näkyis valmis kädenjälki… Nooh, tuon kuvaviestin kun eilen illalla sain, se oli siinä, en enää malttanut odottaa ;). Ajattelin ettei siellä pimeässä näe onko terassilla kalusteet vai ei ja puuttuuko parista kohtaa vielä näkösuoja vai ei… Olin oikeassa!
Jo miehen lähettämästä tekstarista yritin tirkistellä, että mitä siellä paljussa oikein kelluu… Se selvisi vasta kotona: valkoisia ruusunnuppujahan ne :D
Tämä oli mun ensimmäinen paljukokemus ikinä ja se oli kyllä täydellinen! Se tunne kun käy istumaan lämpimään veteen ja vesi höyryää, oi oi <3. Sanoinkuvaamattoman ihanaa!
Oli jo kovin pimeää ja totesimmekin, että palju ilman noita led-valoja olisi melkoisen ankea. Ne kyllä kruunas tuon koko kokemuksen! Tunnelmallisesti valaistussa paljussa ympäristö aivan unohtui, koska sitä ei hyvin valonauhan yli nähnyt. Oli sellainen tunne, että maailma päättyy siihen paljun ulkoreunaan. Vielä kun saadaan laitettua maahan paljun ympärille kolme lyhtyä, jotka keväällä ostin, ja kun mies ehtii asentaa saunaterassin kattoon kaiuttimen, niin avot! Mutta oli hiljaisuudessakin paljuilu tosi kiva kokemus, varsinkin työpäivän päätteeksi. Ihailtiin tummaa kesätaivasta ja väiteltiin, onko siellä näkyvät kirkkaat pisteet tähtiä vai satelliitteja… Kuviteltiin jo mielissämme, millaista on istua paljussa talvipakkasilla (vaikka jouluaattona lämmin tonttulakki päässä, hehe!); varmasti upeaa!
2-3 tuntia saa paljua lämmittää, jotta vesi alkaa lähestyä 40 astetta. Ja polttopuitahan meillä riittää (vielä rakennusaikaistakin puutavaraa polttamatta!), joten palju tulee nyt kyllä lämpenemään harva se ilta!
Ihan huikea kokemus oli kyllä, ylitti mun odotukset täysin. Puhumattakaan miehestä, joka sai nauttia itsetekemästään paljusta. Pari tuntia meni kuin siivillä, sitten saunaan ja suihkuun ja sen jälkeen olo oli kyllä niiiiiiin lötköpötkö että! Poreammeesta saa ihan samanmoisen lötkön olon, mutta lyhyemmässä ajassa. Nyt loppukesä tuntuu entistäkin mukavammalta, sillä mikä olisikaan parempi tapa viettää pimeää kesäiltaa kuin paljussa istumalla! Vielä kun terassin näkösuojakin saadaan kokonaan valmiiksi niin kyllä kelpaa! Nyt siellä on vielä vatupassia sun muuta välinettä siellä täällä, mutta nyt jo huomaa kuinka terassi tulee muuttumaan ihan täysin näkösuojan ansiosta, se aivan kuin suurenee sen myötä!
Siitä näkösuojasta puheenollen; lähtis taas maalaamaan… Ajattelin päivän maalata ja iltapäivällä hipsiä töihin… Mitäs te meinasitte puuhailla?
Viettäkäämme joka tapauksessa kiva sunnuntai! Heinäkuun viimeinen sellainen :).
