Pieni piristys pikkuvessaan: syksynpunaisia neilikoita sekä vesimelonin tuoksua tuoksutikuilla. Kyseessä kesällä Tukholmasta ostettu huonetuoksu, joka näkyi aiemmin Kosmetiikkaosastoilta-postauksessani. Ihanan makea ja herkullinen tuoksu, ei kuitenkaan liian imelä tai voimakas. Juuri sopiva.

Syksyistä iltaa toivotellen,

Huomenta!
Täällä juuri nautittu aamiaista ja nyt käynnissä luonnollisesti turkkien pesut. Sitten vasta nokosille, kun turkki on putipuhdas.

 Koko aamupäivän mittaiset nokoset keskeytyy vain, jos joku lähestyy keittiötä. Aina täytyy olla kärppänä paikalla, voi vaikka saada jonkun herkullisen suupalan samalla! Joskus voi myös itse yrittää käydä tsekkaamassa jääkaapin tilanne; alahyllyiltä voi joskus tehdä tosi hyviä ja lihaisia löytöjä.

Tämä matikainen ei käy kaapilla ominpäin, hän on niin kovin tottelevainen ja varovainen. Rontimpi on tuolla takana :D

Pehmoista keskiviikkoa!
P.S. Harmi vaan ku toi kissajono on noin lyhyt…

 Parin lukijan pyynnöstä nappasin etupihasta muutaman päivitetyn kuvan. Viime viikolla teimme valmiiksi portaiden valaisinten puolen. Onneksi pidin pintani siinä, että valaisinten välit kaipaa jotain vihreää! Kun saimme pallotuijat istutettua, mies oli ihan samaa mieltä :)

Pallotuijilla on ihan hyvin kasvutilaa tuossa: leveyssuunnassa metri ja pituussuunnassa vielä enemmän. Täytyy vain sitten noita kiviä siirtää pois tieltä, kun sen aika koittaa. Ajattelin kyllä myös leikkoa tuijia esim. joka toinen kesä, jotta pysyy vähän edes kurissa. Nyt alkuun saavat kasvaa aika vapaasti, jotta eivät näytä liian pikkuruisilta.

Etupihalle tehtiin vielä ylimääräisistä kivenjärkäleistä tuollainen kivikasa (ylempi kuva). Niitä ei ihan hirveästi voinut suunnitella kun kivi roikkui kaivurin kauhassa, että se oli sitten aika lailla siinä mihin sattui tippumaan. Tällaiselle ”mä haluan miettiä tätä asiaa yön yli” -tyypille hiukan vaihtelua ;D. Laitettiin alle suodatinkangas ja päälle aiotaan laittaa reippaasti kuorikatetta, ehkä myös osittain kivimursketta, jota jäi vähän yli. Saapa nähdä mitä siitä vielä syntyy, jotain vihreää kivet kaipaa vielä rinnalleen. Tänään iltasella heti kun mies vain kotiutuu, olisi siis tarkoitus ryhtyä taas istutuspuuhiin. Jotenkin tässä kasvaa sellainen pienen pieni viherpeukalo vähän väkisinkin (ja tahtomattaankin) :P. Tänään sain äitini avukseni (= neuvonantajakseni) istuttamaan tulppaaninsipuleita, muutama krookuskin joukkoon, takapihalle suurten kivien juureen. Jotenkin musta tuntuu ettei niistä kymmenistä sipuleista mikään nouse, mutta jännityksellä odotan kevättä! <3

Tästä tuli kyllä tosi kiva, valaisinten valokeila osuu tuijiin iltaisin just kivasti!

Myöskin tunnelmakuvia iltahämärässä on pyydelty, niitä luvassa jonain toisena päivänä!