>
Jo viime vuoden puolella sain ensimmäisen haaveilu-haasteen, mikä blogeissa on pyörinyt… Sen jälkeen niitä on tullut muutama lisää. Enää en häpeäkseni muista, keneltä kaikilta tämän haasteen olen saanut :/. Syy, miksi en sitä heti enkä hetkenkään päästä toteuttanut, on se, etten yksinkertaisesti keksi mitä haluaisin, jos rahaa ei tarvitsisi miettiä.
Muiden listoilta olen ihastellut upeita lukaaleja, luksushuviloita, hienoja autoja, huikeita veneitä jne. Kieltämättä kuulostaa ihan hyvältä ja tuonsuuntaista sitä tulee itsekin silloin tällöin haaveiltua ”jos voittaisin lotossa” (mikä on sinänsä aikamoinen mahdottomuus ihmiselle, joka ei lottoa :D)…
Koen olevani melko käytännönläheinen ihminen, suurimman osan ajasta, joten en kehdannut alkaa kokoamaan listaa joistain tarjoilukulhoista tai matoista, joita voisin tarvita ;D. Mun lista ois ollu melkoinen rupu muiden loistohankintojen rinnalla! Mutta melko pitkälle tällaista elämää haluaisin elää miljonäärinäkin. Silloin ois toki eri tavalla mahdollista auttaa apua tarvitsevia; sekä ihmisiä että eläimiä. Sillä tavalla kyllä saisi elämään lisää sisältöä ja rikkautta.
Aloin nimittäin heti ajattelemaan, että ei ne loistohankinnat, ei yhtään mitkään niistä, tuo muuta kuin hetkellistä onnea ja hyvänolontunnetta. Että muuttuisko tämä elämä lopulta kovinkaan paljon, vaikka voisin hankkia itselleni jotain tuollaista ökyä… Niitä sais hankittua sitten liian helposti, jolloin niitä hankintoja tuskin enää kovinkaan pitkälle arvostaisi. Niin, vaikea kuvitella tilannetta josta ei ole kokemusta :).
Kaikista eniten tässä maailmassa toivon, ettei kukaan läheiseni enää koskaan sairastu vakavasti vaan saisi elää terveenä. Siitä syntyy mun onnellisuus ja siitä haaveilen :). Ja uskon, että niin haaveilee moni muukin; ainakin ne joita tällaiset asiat on jossain vaiheessa koskettaneet.
Materialistisista asioista jotain mainitakseni haluaisin auton, johon voisin luottaa 100 % ja jota ei tarvitsisi vuoden välein viedä jos jonkinmoiseen pieneen huoltoon. Auton ei tarvitsisi olla täysin uusi, vaan kuten nykyinen autoni 2000-luvun mallia. Ei mikään älytön bensarosvo. Sellainen, jolla on kuitenkin hyvä ja turvallinen ajaa ja joka näyttää mun silmissä hyvältä (nämä kriteerit nykyinen autoni kyllä täyttää ;)).
Mietin, että seuraava autoni saisikin olla hopeanvärinen C-sarjan Mercedes-Benz. Kiitos.
:D
Näin kalliiseen mulla ei oo varaa, mut joku 2000-luvun alkupuolen vastaava mersu ois ihan perfect.
Muiden listoilta olen ihastellut upeita lukaaleja, luksushuviloita, hienoja autoja, huikeita veneitä jne. Kieltämättä kuulostaa ihan hyvältä ja tuonsuuntaista sitä tulee itsekin silloin tällöin haaveiltua ”jos voittaisin lotossa” (mikä on sinänsä aikamoinen mahdottomuus ihmiselle, joka ei lottoa :D)…
Koen olevani melko käytännönläheinen ihminen, suurimman osan ajasta, joten en kehdannut alkaa kokoamaan listaa joistain tarjoilukulhoista tai matoista, joita voisin tarvita ;D. Mun lista ois ollu melkoinen rupu muiden loistohankintojen rinnalla! Mutta melko pitkälle tällaista elämää haluaisin elää miljonäärinäkin. Silloin ois toki eri tavalla mahdollista auttaa apua tarvitsevia; sekä ihmisiä että eläimiä. Sillä tavalla kyllä saisi elämään lisää sisältöä ja rikkautta.
Aloin nimittäin heti ajattelemaan, että ei ne loistohankinnat, ei yhtään mitkään niistä, tuo muuta kuin hetkellistä onnea ja hyvänolontunnetta. Että muuttuisko tämä elämä lopulta kovinkaan paljon, vaikka voisin hankkia itselleni jotain tuollaista ökyä… Niitä sais hankittua sitten liian helposti, jolloin niitä hankintoja tuskin enää kovinkaan pitkälle arvostaisi. Niin, vaikea kuvitella tilannetta josta ei ole kokemusta :).
Kaikista eniten tässä maailmassa toivon, ettei kukaan läheiseni enää koskaan sairastu vakavasti vaan saisi elää terveenä. Siitä syntyy mun onnellisuus ja siitä haaveilen :). Ja uskon, että niin haaveilee moni muukin; ainakin ne joita tällaiset asiat on jossain vaiheessa koskettaneet.
Materialistisista asioista jotain mainitakseni haluaisin auton, johon voisin luottaa 100 % ja jota ei tarvitsisi vuoden välein viedä jos jonkinmoiseen pieneen huoltoon. Auton ei tarvitsisi olla täysin uusi, vaan kuten nykyinen autoni 2000-luvun mallia. Ei mikään älytön bensarosvo. Sellainen, jolla on kuitenkin hyvä ja turvallinen ajaa ja joka näyttää mun silmissä hyvältä (nämä kriteerit nykyinen autoni kyllä täyttää ;)).
Mietin, että seuraava autoni saisikin olla hopeanvärinen C-sarjan Mercedes-Benz. Kiitos.
:D
Näin kalliiseen mulla ei oo varaa, mut joku 2000-luvun alkupuolen vastaava mersu ois ihan perfect.
Mutta kyllä se oikea onnellisuus tässä elämässä on mm. sitä ku saa nauraa tälle kaksikolle päivästä toiseen! Nämä kissat on aiheuttanu niin paljon naurua meidän elämään, että niillä naurun kyynelillä täyttyis monta ämpärillistä!
Tässä meidän miljonääreiksi haluavat neidit:
Kyllä, he haluavat miljonääreiksi eivätkä häpeile myöntää sitä! ;D
Tällaisia ajatuksia mielessä tänään.
Meidän kaikkien puolesta ihanaa ja toivottavasti aurinkoista helmikuun viikonloppua!
>Aivan mahtavat nuo teidän karvahäntänne! :')
>Ihan loistavia ajatuksia! Itse ajattelen hyvin pitkälti samalla tavalla. Toki silloin tällöin mielessä pyörii ajatus, että mitä jos olisin tosi rikas, niin mitä ostaisin tai mitä muuttaisin kodissa. Silti aina mieleen tulee myös ajatus, että jonkin pitää riittää, ei aina voi olla vaatimassa lisää. Ja todellakin, raha tuo hetkellisen onnen tunteen, mutta rahalla ei voi saada perimmäistä onnellisuutta.Ihanat kisu-wanna-be-miljonäärit! <3
>Jos voittaisin lotossa isomman summan, olisi ensimmäisenä ostoslistalla tosiaan AUTO! Eikä se olis Volvo (mutta ei kyllä Mersukaan…). Ilman lottovoittoa voisin ostaa nykyisen 2002 vuosimallin farkkuVolvon tilalle vaikka vanhemman ~500€:n Toyotan, jolle joku osaisi jotain tehdäkin, kun remontin tarvetta ilmenee ;o)
>Moi!Yhdyn täysin kirjoitukseesi! Joskus olemme miehen kanssa puhuneet siitä, että mitä jos lottovoitto tulisikin (emme siis lottoa). Itse varmaan ahdistuisin , jos rahaa olisi yhtäkkiä ääretön määrä. Pidän siitä, että joka pennosta ei tartte laskea, ja on varaa pieneen luksukseenkin, mutta varmasti sellainen hohto katoaisi monestakin asiasta. Minusta on ihanaa haaveilla jostain, oli se sitten valaisin, tuoli tai torkkupeitto ja hankkia se sitten, kun on vähän tehnyt työtä sen eteen. Ja tällä hetkellä suurta iloa tuottaa se, että myyn meile tarpeettomia tavaroita pois ja hankin sitten tilalle jotain uutta. Minulle on tärkeää myös, että läheisilläni on hyvä olla. Ja jos rahaa olisi enemmän, niin antaisin osan myös perheelleni ja sukulaisilleni (oikeastaan juuri se olisi ainoa syy, miksi joskus "lottovoittoa" toivon.) Ja vielä sellainen pointti, että kateellisia ihmisiä tulisi paljon, jos olisi rikas. Tuntuu välillä, että niitä on nytkin, vaikka asuu tavallisessa omakotitalossa ja ajelee (vanhalla) mersulla :(T.-M-
>Hahah, ihanat kissat! :D Ja todella hyvä teksti :)
>Tässä niin toistaa itseensä, mutta aivan ihastuttavia miljonäärineitejä <3 Pahvilaatikot on vaan tosi "must". Pienestä ne kisut ilon löytääkin. Eilen nostin sohvatyynyjä pois paikoiltaan imuroidakseni ja se olikin tosi cool-juttu, kun vaklailtiin toista ja oltiin piilosta. Ilolla katselee, kun kymppivuotiaskin intoutuu vielä leikkeihin :)-Nuppu-
>Samanlaisia ajatuksia taalla! Ei se okytalo tekisi minua varmaan kovin paljon onnellisemmaksi. Matkustelisin tietysti enemman, auttaisin apua tarvitsevia elaimia ja ihmisia (huomaa arvojarjestys!!) :-) Paa-asia kuitenkin etta laheiset voisivat hyvin!Hieman isompi talo, joku kiva auto ja ainakin kaksi kissaa lisaa… ;-)Lottoan tosi harvoin, mutten koskaan kylla toivo voittavani miljoonia. Joku sopiva summa vaan, mika auttaisi toteuttamaan nuo em. asiat!
>Juu, haluaisin miljonääriksi ja lauantaina onkin jälleen anomus vetämässä :)
>Niin ja suloiset nuo teidan miljoonaari wanna be't!!! <3
>voi et tiedäkään kuinka samanlaisia ajatuksia on täällä päässä! tuokin että mun mielestä myös on ihana haaveilla asioista ja mieluummin odotutan jonkin hankintaa tarkoituksella, tulee sellainen tunne että on ansainnut sen ja nähny hiukan vaivaa sen eteen :)ja myös minä olen pikkuhiljaa karsimassa tavaraa, tarpeettomia pois :)). kiva lukea jonkun täysin samanlaisia ajatuksia!
>kiitos Nina! :)
>Viisaita ajatuksia! Ja tuo kuva kisuista niin mainio :'D!
>Parhaat wanna-be mijonäärit teillä! Kauniita ajatuksia, itse en pahastuisi lottovoitosta, mutta varmaan pitää ensin täyttää se kuponki. Aurinkoista viikonloppua!
>Ihanat karvaiset miljonäärit :)
>huippupakkauksia :D
>juurikin noin! ja se silloin tällöin tapahtuva "mitä jos olisin tosi rikas" -ajattelu on luonnollista, hauskaakin ajatella välillä niin :)
>monista kokemuksista oon oppinu et mersut on tosi hyviä ja kestäviä autoja, tosin niissä brändi maksaa hiukan liikaa, mutta muuten erittäin laadukkaita autoja! ja monet mallit ihan kivannäköisiäkin :P
>joo en ikinä tuu käsittään mikä niissä pahvilaatikoissa viehättää ja väkisin pitää mitä pienempäänkin laatikkoon ahtautua :Dmeilläkin on ihan lempparitouhua sohvatyynyissä möyriminen, niiden taakse ja alle tunkeutuminen :D
>mä matkustelisin kans enemmän, jos EI olis tätä lentopelkoa…joo mullakin ois toi järkkä todellisuudessa, mut en tohtinu sitä noinpäin kirjoittaa ;Dsellanen summa ois tosiaan kiva et sais ne tarpeelliset ja kalliimmat jutut vaivattomasti hoidettua.
>lotto-onnea!
>eikö, mun laatikkomurmelit <3
>mä niin repesin eilen tolle ku molemmat asettu laatikoihin! :D :Dja nuorempi kattoo tossa etualalla et tässä ei oo kyllä yhtään mitään huvittavaa mami…
>hih :) en minäkään lottovoitosta suoranaisesti pahastuisi, mutta pärjään hyvin ilmankin (vaikka oishan se elämä kovin rikkaana usein helpompaa).kiitti samoin :)
>eikö olekin :))
>Kiva lukea, että joku on vastannut tähän haasteeseen realistisin toivein! Ja tosi samoilla linjoilla ollaan täälläkin -en usko, että rahalla saa niitä asioita, jotka loppuviimein on elämässä ne tärkeimmät ja onnelliseksi tekevät. Mun mielestä paras tilanne rahan suhteen on sellainen, että rahaa riittää normi elämiseen ja välillä pieneen arjen luksukseen, ilman, että ihan jokaista pennosta täytyy laskea. (Toki ois kiva, että talon vois rakentaa ilman lainaa.)Mulla myös onnellisuus tulee siitä, että itse ja läheiset oltaisiin terveitä ja onnellisia ja voitaisiin elää tasapainoista elämää! Ja omien rakkaiden karvapalleroiden arvoa ei voi mitata millään rahasummalla -he ovat kultaakin kalliimpia ja arvokkaampia <3Mukavaa perjantaita!-I-
>Ihania neitejä teillä kyllä on =) Tuttua tuo niiden tuoma ilo!Minä taas olen saanut monet naurut,kun siskoni on kertonut hänen kissojensa touhuista…Kissoista toinen,Sulo nimeltään on melkoisen vilkas tapaus ja todella erikoisen luonteen omaava yksilö.Tänään sisko kertoi,miten Sulo huvittaa itseään katsomalla,kun pyykki pyörii koneessa =) Sulo jaksaa katsoa pyykikonetta koko pesuohjelman, alusta loppuun =)Sulo myös lähtee aina lenkille siskoni ja hänen koiransa kanssa ja maukuu ihan koko matkan,että käännytään jo kotiin.Eikö jo voitaisi mennä kotiin?Ja silti kuitenkaan ei voi olla lähtemättä mukaan,vaikka tietää,että kohta alkaa tympiä,kun nuo muut vaan tarpoo eteenpäin =)Sulolla on myös tärkeä tehtävä,näillä lenkeillä.Se peittää aina siskon koiran tekemät tarpeet ja on hyvin närkästyneen ja suorastaan järkyttyneen näköinen,että kun hänen pitää kulkea perässä ja siivota jätökset piiloon.Ei mitään käytöstapoja tuolla koiralla! =DSiskon tyttökissa,Sanni taas on itse prinsessa ja oikea diiva!Tänäkin aamuna oli hänelle liian kylmä mennä ulos tarpeilleen ja sitten kun sisko oli lähdössä töihin,niin Sanni päätti,että nyt on hänen oikea hetki mennä ulos.Sisko oli kiireessä hoputtanut,että äkkiä nyt sitten!Se oli virhe!Sanni-diiva siitä suivaantuneena oli mennyt kuistin alle ,eikä tullut sieltä pois pitkään aikaan, vaikka sisko kuinka houkutteli…Noh,sisko oli sitten myöhästynyt töistä,kun eihän kissaa voinut ulos jättää…Mutta muistaa varmasti tästä lähin olla tiuskimatta Sannille =)-Enna
>kiitos I, kiva että tykkäsit tästä postauksestani! ja just tuo on munkin mielestä ihanteellisin rahatilanne ja siten pyrin elämäänkin. laina on ihan normaalia, luulen ettei monikaan voi taloa ilman lainaa rakentaa :). eikä sitä lainaa edes huomaa, rahat uppois vuokraan jne. joka tapauksessa. asuminen ei ole koskaan ilmaista.kiitos samoin sinne!
>Moi! Aika samoilla linjoilla meen sun ajatusten kanssa, kyllä ne aineelliset jäävät toiseksi terveyden yms. hyvinvoinnin suhteen – jos pitäisi valita. Mutta kyllähän raha helpottaa elämistä huomattavasti, etenkin tuollainen summa :) Kyllä sitä on kuitenkin aina välillä miettinyt, miten sitä summaa jakaisi – lapset, vanhemmat, sisarukset jne jne :) Mukavaa viikonvaihdetta!!t. Äippä
>kissat <3 laatikot Mä pyydän kenkäkaupastakin laatikon aina ihan vaan kissaa varten (no joitain kenkiäkin säilytän niissä..) :D Ja mitä ahtaampi boksi niin sitä parempi; jos nyt puoli pyllyä tursuaa yli, niin ketäs se haittaa! Ihanat kissat ja ihana blogi!-Tintti
>voi miten ihanalta kaksikolta kuulostaa tää Sulo ja Sanni :))kiva kun kerroit juttuja! Sanni muistuttaa erittäin paljon meidän vanhempaa neitiä ja Sulo meidän nuorempaa neitiä. hän on hiukan poikamainen ja koiramainenkin silloin tällöin :D
>toki raha helpottaa, mutta siinä se. jakoon se menisi ehdottomasti! ei siitä isosta rahasummasta muuten voisi nauttia. kiitos samoin :)
>voi ootpa ihana ja ajattelevainen! joo se kyllä näyttää olevan niin et mitä enemmän tursuaa yli, sen parempi :D. kiitos kivasta kommentista, sain oikein nauraa :))