/

>

Tähän väliin taas hiukan juttua Sisilian matkastamme…

Lennot Trapaniin ostimme Ryanairilta, hotellin varasimme Booking.com:sta. 
Hetken arvosteluja luettuamme päädyimme Hotel Crystaliin eikä kertaakaan loman aikana tarvinut katua! Yleensä tyydymme vaatimattomampaan hotelliin, sillä lomillamme emme juurikaan aikaa hotellissa vietä. Sen vuoksi tuntuisi turhalta maksaa suoraan sanottuna turhasta. Nyt maksoimme kahden hengen huoneesta 95 eur/vrk, ilman aamiaista. (Aamiaisen olisi kyllä lisämaksusta saanut, mutta teimme tarkoituksella näin.) Aamiaisella kävimme lähikahvilassa :P


Hotel Crystal on neljän tähden hotelli, joka on tänä vuonna kokenut täyden remontin. Look oli modernihko, aika kiva :)




Trapani-Birgi -lentokenttä sijaitsee noin 15 kilometrin päässä Hotel Crystalista. Varasin hotellin kautta lentokenttäkuljetuksen ja siellä taksikuski odotti meitä nimilapun kera. Normaalisti ollaan aina seikkailtu hotellille ominpäin bussilla tms., nyt ajattelimme tehdä helpoimman kautta koska oli niin myöhäkin (melkein keskiyö). 
Check-in sujui ongelmitta, sillä Hotel Crystal on auki vuorokauden ympäri.



Huoneemme sijaitsi ylimmässä, kuudennessa kerroksessa. Otin kuvat huoneesta heti iltamyöhään saavuttuamme, ennen kuin ehdimme tavaroinemme levittäytyä…



Huone oli tilava ja erittäin siisti. Mitään melua huoneeseen ei kuulunut, en tarvinut kertaakaan edes mukana olevia korvatulppia :). Huoneessa oli myös tehokas ilmastointi, mikä oli noilla helteillä tosi hyvä asia. Kivasti vierähti siestat viileämmässä huoneessa!

Aivan pakko mainita vielä hotellin tyynyistä, että ne oli maailman parhaat tyynyt! Tähän asti sellaset on aina löytyny kotoa, mut nuo oli kyllä yliveto! Ihanan muhkeat, kuohkeat, silti erittäin pehmeät, ei muhkuroita ja tosi reilunkokoiset <3. Huonosta tyynystä saan helposti päänsäryn, näin kävi mm. Kuopiossa. 
Ja loma oli tosiaankin l o m a , ei siis yhtäkään kisuherätystä yöllä :). (Normaalistihan herään 1-4 kertaa yössä, syynä yleensä nuorempi neiti. Ja tätä on kestäny hänen meille tulosta saakka, yli neljä vuotta… Onneks on tulossa talvi, sillon yleensä saa yöt nukkua ku neiti tietää miten kylmä ulkona on –> ei mieltä haluta sinne!) 



Kylppäri oli myöskin tilava ja siellä parasta tais olla suihku!

Hansgrohen raindance:



Tällaista sadesuihkua haaveilin meillekin, mutta mies ei suostunut :/. Seuraavaan kotiin, seuraavaan kotiin! (Tein sen miehelle selväks jo reissussa ;D)



Kaiken kaikkiaan oli kiva hotelli! Hotel Crystal sijaitsee rautatieaseman ja linja-autoaseman vieressä; meille sillä ei tosin ollut merkitystä, koska päätimme paikan päällä vuokrata koko ajaksi vespan. 


Crystal Hotel Trapani - Piazza Umberto I TRAPANI


Henkilökunta oli ystävällistä ja auttavaista, vastaanotossa puhuivat hyvää englantia. Kerroshoitajat puolestaan eivät puhuneet sanaakaan englantia :). 
Tosin pakko mainita vastaanoton vanhemmasta miesvirkailijasta… Aika, ööh, erikoinen. Ei kovinkaan hyvä asiakaspalveluasenne, sanotaanko näin ;). (Hänen asenteestaan oli näköjään mainittu nettikeskusteluissakin, huomasin matkan jälkeen.)


Merkitsin tähän karttaan hotellimme sijainnin. Tästä näkee myös, kuinka lähellä hotellia ranta ja satama sijaitsevat; ranta toisella puolella ja satama toisella!
Koko niemeke on vanhaa kaupunkia (hotelli sijaitsee vanhan ja uuden kaupungin laitamilla):



Siirsin nämä tiedot tänne talteen en vain itselleni vaan toivottavasti jollekin muullekin, joka Trapaniin aikoo matkustaa. 

/

>

Onko täällä lukijoita vielä tähän aikaan :)
Mä oon hääränny koko illan kotona, ihanaa <3
Pyykänny, siivoillu…
Laittanu turkoosit tekstiilit kaappiin oottaan seuraavaa turkoosi-himotusta.
Tilalle mustaa ja harmaata, sitä mieli kaipaa taas näin syksyn tullen. 
Hassua oikeastaan! Sitä vois kuvitella että koska ulkona on pimeää ja synkkää, harmaatakin välillä, niin sisällä kaipaisi värejä. Mutta ei, mä oikein haluan rypeä tässä värittömyydessä, heh!
Ehkä on vaan helppo asennoitua tähän pimeään kauteen ku sisälläkin näkee siihen viittaavia merkkejä, oisko se niin… Ulkona tummaa ja sisällä tummaa.


Mies kattoo omia ohjelmiaan tuossa vieressä, minä surffailen ja luen blogeja. 



Kun kello on kymmenen, kääntyy kanava subille ja katotaan yhdessä Big Brother…
Joo, ollaan seurattu sitä nyt tänä vuonna. Viime vuonna ei, oli supertylsä kausi. Katotaan mihin asti sitä nyt tulee seurattua vai tuleeko loppuun asti. 

Hyvät yöt sinne! Tää ei ehkä nää ees BB:n lopputekstejä, en tainnu eilenkään nähdä ;D
Onko siellä muuten yötyöläisiä, lukeeko joku tätä blogia öisin?
Työniloa varmuuden vuoks, jos sellaisia on ruudun ääressä :)

/

Heti alkuun täytyy huomauttaa, ettei tämän postauksen tarkoitus ole olla jouluaiheinen. Tarkoitus on katsella ikkunanäkymiä, mutta ne kuvat, joissa näkyy ulos ikkunasta, olen ottanut viime joulun aikoihin :)
Ja mistä idea tähän postaukseen? Eräältä lukijalta, joka kysyi suhtautumisestani tauluihin:

”… mikä on mielipiteesi tauluista? Näyttää aika tyhjiltä nuo teidän seinät omaan makuuni.” 

Nämä on taas näitä makuasioita ja toki tämä meidän koti ois eri ihmisten asuttamina täysin erilainen :). Ymmärrän, että joku voi olla tuota mieltä ja varsinkin kuvissa mahdollinen seinien tyhjyys korostuu. Väitän kuitenkin ettei asia niin ole täällä meidän kotona ollessa!

Suuresti tähän tauluttomuuteen vaikuttaa isot ikkunat, joita meiltä löytyy olohuoneesta ja ruokailutilasta. Myöskään makuuhuoneiden ikkunat ei oo mitään aivan pieniä. Varsinkin nämä isot ikkunat toimii ikäänkuin erilaisina tauluina; joka vuodenajalle omansa. Pidän näistä ikkunanäkymistä ja etenkin takapihan rauhoittavasta näkymästä, joka on kesällä ihanan vihreä, syksyllä väriloistoinen, talvella upean valkoinen ja keväällä on ihana seurata miten kaikki taas herää eloon pitkän talven jälkeen :)

Tämä ensimmäinen kuva on otettu muuton aikoihin.


Kisu istuu sohvalla ja katselee talvimaisemaa…

Oon melko nirso taulujen suhteen, maku on muuttunu koko ajan nirsompaan ja nirsompaan suuntaan. Aiemmissa kodeissa mulla on kyllä ollu tauluja… En tiedä johtuuko se siitä, että tämä on ensimmäinen oma asunto, ei niin helposti raaski rei’ittää seiniä. Ja kun taulumakuni on niin tarkka, pelkään kyllästyväni eikä innosta paikkailla seinissä olevia reikiä…
Tykkään tosi paljon valkoisista seinistämme, en pidä ajatuksesta että ne pitäisi väkisin tauluilla peittää. Taidetta en osaa tarpeeksi arvostaa, joten ne on meille melko turha ostos. Taululla pitäis olla mulle joku merkitys, en halua sitä seinään vain siksi, että ”kuuluu olla tauluja”. Koen kivaksi sen, että pidän niitä esim. lipaston päällä seinään nojaamassa, jolloin voin parissa sekunnissa seinään jälkiä jättämättä laittaa sen kaappiin kyllästymisen iskiessä :)

Ja vaikka pitäisinkin tosi paljon jostain taulusta, tulee sen mun mielestä sopia meidän kotiin eikä näin ole kaikkien ihastelemieni taulujen kohdalla.

Tämäntyylisistä tauluista pidän tosi paljon ja nämä mielestäni sopisi myös meidän kotiin: (Kuva Kokkolan asuntomessuilta, Anvia-koti)


Mutta rajoittaisiko taulun sinisävyt liikaa muuta sisustusta, hmm… Niin ihana kuin tuo sininen tuossa taulussa onkin, ehkä turvallisin vaihtoehto meidän kotiin ois valko-harmaa-musta -sävyinen taulu. Vai mitä mieltä te ootte?
Jos hankkii tuollaisen sinisävyisen taulun, tuleeko sävy toistua jossain muussa kodin sisustuksessa vai riittääkö pelkkä taulu? Entä sopiiko kausittain vaihtuvat tehostevärit sinisävyiseen tauluun (esim. pinkki, lime…)?

Mä pidän siitä, että ikkunanäkymät tulee osaksi sisustusta. Tällöin kovin kummoisille tauluille ei ole edes tarvetta! Kun seinäpinnat on rauhoitettu, pääsee ikkunanäkymät paremmin oikeuksiinsa.

Lyhyesti ja ytimekkäästi; satun olemaan samaa mieltä kuin eräs lukijani:

”Ja mikä ihana näkymä ikkunoista, sen kauniimpaa taulua ette tule koskaan saamaan!”