>

Trapanin kaupunkiin tutustumiseen ei kovin kauan aikaa kulu… Mielestäni viikko kaupungissa on aivan liikaa. Jos olisin Trapanissa viikon, yhdistäisin lomaani pari päivää Palermossa, vierailuja lähikylissä sekä pari rantapäivää :). 
Me oltiin Trapanissa kolme kokonaista päivää ja ehdimme viettää yhden kokonaisen rantapäivän sekä vierailla kahdessa lähikylässä; merenrantakylässä (joka on kyllä oikeasti satamakaupunki) sekä vuoristokylässä.

Tässä muutama kuva visiitistämme satamakaupunkiin; lähes 80 000 asukkaan Marsalaan, joka sijaitsee noin 25 kilometrin päässä Trapanista. Nyt mua hiukan naurattaa kun kysyin respasta ennen Marsalaan lähtöämme, että onko sinne turvallista mennä skootterilla :D
Nooh, kaikkihan tietää miten erilainen liikennekulttuuri Etelä-Euroopassa meihin pohjoismaalaisiin verrattuna on, joten ajattelin et parempi varmistua asiasta ;)
Täytyy kyllä myöntää, että on se vähän liioiteltua puhua italialaisten liikennekulttuurista niin hurjana. Useamman Italian matkan tehneenä voin kyllä sanoa, ettei se juuri eroa liikenteestä täällä, enemmän käyttävät tööttiä, ei muuta. 
Jopa vuoristoteille uskalsimme helposti ja vieläpä skootterilla :D, vaikka keskustelupalstoilla siitä kovasti varoitellaan… Nou hätä, sinne vain!

Marsalan satamakaupunkiin vie kaksi tietä, me mentiin sitä pienempää, ei suurta moottoritietä…
Ajelimme maaseudun halki kuuman auringon porottaessa, jopa tuuli tuntui tulikuumana iholla. Kypärä esti muuten tehokkaasti auringonpistoksen, heh! Paikallisten keskuudessa kypärä ei ollut mikään vakiovarustus, mutta meillä ne oli päässä aina ja ehdottomasti. Mielestäni on kyllä hyvä kunnioittaa omaa elämäänsä sen verran!

Monenlaista viljelystä oli matkan varrella; vihanneksia, hedelmiä, viiniä… Yhdessä kohdassa tuoksui erittäin voimakas punaviini :P

Marsalahan on tunnettu Marsala-viinistään, jota löytyy tällä hetkellä meidänkin viinipullotelineestä.

Marsalaan saavuttuamme kävimme rannalla vilvoittelemassa.

Siellä oli meidän lisäksi vain yksi mies :)

Tämän rannan hiekka oli aivan erilaista kuin Trapanissa, tämä hiekka värjäsi jalat inhottavan kellertävän ruskeiksi.

Rantakatua ajeltiin ristiin rastiin ja käytiin lounaalla eräässä kahvilassa, jossa oli ihanan palvelualtis vanhempi miestarjoilija.

Toisen vierailun teimme vuoristokylään, jossa näimme koko matkan upeimmat maisemat!
 Siitä myöhemmin :)

>

Kukas muistaa viimekuisen Jotexin tilaukseni?
No ei varmaan kukaan ku siitä on niiiiiin kauan! Ja arvatkaas odottelinko pakettia niiiiiiiiiiiin kauan, en ymmärrä mikä sillä kesti saapua…
Noh, kävi nyt sitten niin että tilaamani mustavalkoiset verhot oli väärän pituiset! Mun moka, tilasin liian lyhyet :O
Nooh, nyt taas ootellaan sit ties kuinka kauan niitä oikeanmittaisia verhoja… (Toiv. ehtivät tänä syksynä, syysverhoiksi niitä kuitenkin kaavailin…) Ja ettei ois tylsää hakea pelkästään niitä verhoja matkahuollosta, lisäsin tilaukseen muutaman muunkin jutun :P. (Vasta niiden saavuttua selviää pidänkö ne, mutta esittelen ne teille jo nyt joka tapauksessa.)

Raitateema jatkuu näissä verhoissa, värit päinvastaiset eli valkoisella pohjalla mustia raitoja: (nyt muistin oikean mitan…)

Lisäksi tilasin tuon hurmaavan Treben-lattiavalaisimen!
Rakastuin valaisimen jalkaan, aivan ihana. Hintaa valaisimella 129,90, mutta käytin siihen -50 % tarjoukseni, jei!
Nään sen jo tulevassa valkoisessa huoneessani valaisemassa syysiltoja <3
Ai niin, taisin unohtaa kertoa että suunnittelen huoneeseen myös yhden seinän tapetointia :P
Enpä taida kertoa millaista tapettia, näätte sit jos/kun se toteutuu.

Jotexin tilaukseen naputtelin myös Snurra-tyynynpäälliset, jotka saapuu kylläkin vasta joulukuussa :D (testataan kannattaako hyvää odottaa…)
Tästä näkee muuten hyvin mun maun eron moniin muihin modernin maun ystäviin!
Useissa modernisti sisustetuissa kodeissa pehmeyttä sisustukseen on lisätty puunsävyillä. Meillä kun sitä ei ole eikä todennäköisesti tähän kotiin tule, niin oon lisänny pehmeyttä tekstiilein, aavistuksen romanttisin valaisimin jne. Mä tykkään, mun mielestä ne pehmittää just tarpeeksi tätä meidän kotia eikä kuitenkaan sitä romanttista hörhöä oo liikaa, ei missään nimessä!
Ensimmäisestä, osittain pieleen menneestä tilauksesta pöydälle on kuitenkin jo päässy kaitaliinat ja olkkarista löytyy samansävyiset tyynyt.

Koska Rondo on makkarissa, siirsin olkkarista tämän valaisimen ruokailutilaan. Ostin siihen vain uuden varjostimen Clas Ohlsonilta:

Kynttilänjalan ostin Askosta parin viikon takaisella Oulun reissullamme.

Poltatteko te muuten tollasissa kyntteliköissä kynttilöitä vai onko ne vain koristeena?
Mä pidän vain koristeena, pelkään et sattuu vahinko…
Esim. ruokaillessa kyllä uskaltais polttaa kynttilöitä tuossa, mut silloinkin varmaan laittaisin kynttelikön pöytään :)

>

Valkoinen sohva, Ikean Kivik ois täydellinen vaihtoehto! Vierelleen pieni valkoinen pöytä, joko mattavalkoinen tai korkeakiiltovalkoinen…

Nämä tulis meidän entiseen makuuhuoneeseen ja sit ku makkari palaa ruusuhuoneesta vanhalle paikalleen, nämä siirtyy ruusuhuoneeseen. Ei siis tule olemaan turhia silloinkaan!

Voisin käpertyä tämän valkoisen sohvan nurkkaan torkkupeittoineni villasukat jalassa, lukemaan jotain ihanaa lehteä tai kirjaa. Vieressä pieni valkoinen pöytä, jolla Pentikin valaisin valkoisine varjostimineen.
Seuranaan rykelmä valkoisia kynttilöitä…
Ehkä myös lasillinen punaviiniä :P (Vai sopisko valkoviini paremmin teemaan ;))
Sade rummuttais ikkunoita, joita peittäis kauniit mustavalkoiset verhot.
Samalla voisin toisella korvalla kuunnella telkkaria, valkoista uutta tv:tä, joka on jo kiinnitetty tämän huoneen seinään <3
Ja mikä estäisi bloggailua valkoiselta sohvalta valkoisella miniläppärilläni…

Siitä tulis selvästi mun huone!
White dreams, hih!


Nyt kysymys kuuluukin, milloin mä pääsen Ikeaan?