Trapanin kaupunkiin tutustumiseen ei kovin kauan aikaa kulu… Mielestäni viikko kaupungissa on aivan liikaa. Jos olisin Trapanissa viikon, yhdistäisin lomaani pari päivää Palermossa, vierailuja lähikylissä sekä pari rantapäivää :).
Me oltiin Trapanissa kolme kokonaista päivää ja ehdimme viettää yhden kokonaisen rantapäivän sekä vierailla kahdessa lähikylässä; merenrantakylässä (joka on kyllä oikeasti satamakaupunki) sekä vuoristokylässä.
Tässä muutama kuva visiitistämme satamakaupunkiin; lähes 80 000 asukkaan Marsalaan, joka sijaitsee noin 25 kilometrin päässä Trapanista. Nyt mua hiukan naurattaa kun kysyin respasta ennen Marsalaan lähtöämme, että onko sinne turvallista mennä skootterilla :D
Nooh, kaikkihan tietää miten erilainen liikennekulttuuri Etelä-Euroopassa meihin pohjoismaalaisiin verrattuna on, joten ajattelin et parempi varmistua asiasta ;)
Täytyy kyllä myöntää, että on se vähän liioiteltua puhua italialaisten liikennekulttuurista niin hurjana. Useamman Italian matkan tehneenä voin kyllä sanoa, ettei se juuri eroa liikenteestä täällä, enemmän käyttävät tööttiä, ei muuta.
Jopa vuoristoteille uskalsimme helposti ja vieläpä skootterilla :D, vaikka keskustelupalstoilla siitä kovasti varoitellaan… Nou hätä, sinne vain!
Marsalan satamakaupunkiin vie kaksi tietä, me mentiin sitä pienempää, ei suurta moottoritietä…
Ajelimme maaseudun halki kuuman auringon porottaessa, jopa tuuli tuntui tulikuumana iholla. Kypärä esti muuten tehokkaasti auringonpistoksen, heh! Paikallisten keskuudessa kypärä ei ollut mikään vakiovarustus, mutta meillä ne oli päässä aina ja ehdottomasti. Mielestäni on kyllä hyvä kunnioittaa omaa elämäänsä sen verran!
Monenlaista viljelystä oli matkan varrella; vihanneksia, hedelmiä, viiniä… Yhdessä kohdassa tuoksui erittäin voimakas punaviini :P
Marsalahan on tunnettu Marsala-viinistään, jota löytyy tällä hetkellä meidänkin viinipullotelineestä.
Marsalaan saavuttuamme kävimme rannalla vilvoittelemassa.
Siellä oli meidän lisäksi vain yksi mies :)
Tämän rannan hiekka oli aivan erilaista kuin Trapanissa, tämä hiekka värjäsi jalat inhottavan kellertävän ruskeiksi.
Rantakatua ajeltiin ristiin rastiin ja käytiin lounaalla eräässä kahvilassa, jossa oli ihanan palvelualtis vanhempi miestarjoilija.
Toisen vierailun teimme vuoristokylään, jossa näimme koko matkan upeimmat maisemat!
Siitä myöhemmin :)
>Ai hitsi, varmasti kiva oli huristella skootterilla nuissa maisemissa ja lämpötilassa :)Terkuin,Satu
>Kauniita lomakuvia!!Tykkäsin kovasti rantakuvasta missä punainen vespa >>>> mahtava!Iloista lauantaita!
>Napolissa kuluneena kesänä käyneenä voin kertoa, että puheet Italian hurjasta liikennekulttuurista konkretisoituvat siellä. Liikennevalot kyllä on, mutta ne ovat lähinnä koristeita. Vihreän palaessa jalankulkijoille, autot kaahavat päin punaisia. Paikalliset rohkenivat hyppäämään autojen sekaan ja luottivat siihen, että kyllä ne autot pysähtyvät (varsinkin kun nostivat käden merkiksi, että täältä tullaan). Paikallisten vanavedessä mekin pääsimme teiden yli. Huhhuh, välillä jo tuntui että selviääköhän sieltä kotiin jäämättä auton alle. Olen käynyt myös muualla Italiassa, ja vastaavaan liikennekultttuuriin en ole törmännyt :)
>Satu: kyllä! :) skootterin kyydistä näkee autoa paremmin kaikkialle.Kirsikka…: kiitos Kirsikka! ja kiitos samoin sulle :)Tiina: joo uskon tuon hyvin, Napolissa on muutenkin ehkä hiukan eri meininki kuin muualla Italiassa ;). kyllähän tuolla Sisiliassakin jätetään monia liikennesääntöjä noudattamatta (esim. stop-merkki tarkoittaa vain et pikkasen voi hiljentää jos haluaa…), mut ei vastaa niitä hurjia tarinoita siltikään. kyllä Italiassa kolaroidaan paljo herkemmin ku meillä täällä, siellä autoja ei arvosteta, ne on vaan peltikasoja :)
>Mukava päästä matkalle mukaan kuvien ja kertomusten kautta! :)
>Hanna: kiva et oot mukana <3 :)