>
Tulin pikaisesti päivittämään että kisu on edelleen reissussa…
Kiitos lukuisista kommenteista, viesteistä ja muista yhteydenotoista, ne kyllä lämmittää sydäntä tosi paljon!
Ihana nähdä miten paljon välittäviä ihmisiä täällä on <3
Voi ku me kaikki voitaiski kokoontua porukalla neitiä etsimään :).
Kiitos lukuisista kommenteista, viesteistä ja muista yhteydenotoista, ne kyllä lämmittää sydäntä tosi paljon!
Ihana nähdä miten paljon välittäviä ihmisiä täällä on <3
Voi ku me kaikki voitaiski kokoontua porukalla neitiä etsimään :).
Ollaan nyt kierrelty monessa paikassa etsimässä, tulosteltu kuvallisia ilmoituksia moneen paikkaan. Tänään jatkuu samat hommat ja joka päivä siihen asti et kisu löytyy.
Edelleenki uskon et neiti on kesäreissulla, en usko kuolleen. (Ja kyllä kuolleenki kisun joku ois nähny.) Tosiaan siihen suuntaan viittaa se kolmen vuoden takainen 10-päivän reissukin… Se päätty sillon niin et kisu alko seuraamaan erästä naista kovasti naukuen, jolloin nainen kiinnitti häneen huomiota, muisti lehti-ilmoitukseni ja soitti mulle. Kisu oli sillon eksynyt eikä enää omin avuin kotiin osannut, osas onneks pyytää ihmisiltä apua.
Voi sitä jälleennäkemistä silloin <3.
Juoksin tiellä kisua vastaan ääneen itkien ja kisu juoksi mun luo voimakkaalla puolinaisella äänellä naukuen (äänensä lähes menettänyt).
Sitä muistellen jaksan ja yritän uskoa et saan pienen vielä syliini <3.
Luulen et nyt käy samoin ettei kisu enää osaa kotiin, joten ihmisten apua ja tarkkaavaisuutta tarvitaan!
Mä en koskaan ala pitämään kissoja pihalla narussa, kuten joku yritti neuvoa.
Kissa ei ole koira.
Jos kissaa pitää pihalla narussa, se on täysin puolustuskyvytön muita eläimiä (esim. kissoja) kohdatessaan. Meidän kissojen kohdalla tuo ois täysin rääkkäämistä. Joten ollaan puhuttu et rakennetaan se kissatarha tohon takapihalle, yhdessä kohdassa ois hyvin tilaa, on varjoa yms. Valjaita meidän vanhemman neidin päälle ei saa, ei sitte millään! Kerran onnistuin ne hänelle pukemaan ja sain vetää kisua perässä ku lattialuutua; ei askeltakaan! :D
Syytän kyllä itteeni ihan kiitettävästi et oon päästäny kisun vapaana ulkoilemaan. En vaan osannu arvata et näin käy taas. Ajattelin et se yks kerta kaikkien näiden vuosien aikana ois ollu vaan se yks kerta, mut tässä sitä taas ollaan. Ajattelin liikaa kisua; sitä onnellista ilmettä ja hännän heilutusta ku saa kävellä vapaana omalla pihalla erilaisia tuoksuja haistellen ja hiiriä pyydystäen. Neitille ei vaan oma piha riitä. Meidän nuorempi kisu taas on ihan kotihiiri :D. Koko ajan omassa pihapiirissä ja heti ku vihellän, menee max. yks minuutti ja neiti sipsuttaa kurnuttaen luo :).
Voi tule äkkiä kotiin pikkunen, saat tästä lähtien sen oman makkaran joka kerta!!! <3
Viime yönä taas kovasti toivottiin et kisu yön aikana kotiutuis, meillä on ystäviä viikonloppua viettämässä ja ihana ystäväni sanoi et heti ku kisu yöllä tulee, avataan skumppapullo, oli kello mitä hyvänsä :D.
Mut vielä on pullossa korkki kiinni…
***
Muut aiheet on nyt luonnollisesti tauolla…
Ehkä joku päivä jotain postailen et saan muuta ajateltavaa, nyt päivä kerrallaan ja kaikki aika ja energia (ja kesäloma) menee kisun etsimiseen!
>Eläinsuojeluyhdistykseltä vois saada varmaan loukkuja lainaksi. Sinne vaikka lempparimakkaraa houkuttimeksi. Toisaalta kisu tuntee kotikulmat, joten kai se saman tien tulee kotiin jos nälkä yllättää… Voimia edelleen! -Pilvi
>Tuo epätietoisuus on ihan kaikista kamalinta.. mutta kyllä kisu löytyy, ihan varmasti <3Meilläkin viime talvena jäi saunan ikkuna auki kun pestiin joulusaunaa.. toinen kisu oli sitten karannut sieltä ja yleensä jäävät vain pihapiiriin, mutta nyt ei löytynyt mistään..Saunan pesustakin oli jo muutama tunti ja tuli ihan hirveä tunne kun itse ikkunan olin auki jättänyt..monta tuntia etsittiin kovassa pakkasessa sormet jäässä ja puoli 4 yöllä kisu hiippaili ties miltä retkiltään vastaan..onneksi :)Voin vain uskoa miten kamala olo siellä on, kun kaikki ajatukset pyörii pienen ympärillä että miten se pärjää.Mutta kyllä se pärjää, ja varmasti haluaa tulla kotiin tositositosi paljon <3
>Pilvi: luulen et kisu on sen verran kaukana kotipihalta ettei kuule ku vihellellään ja huudellaan… se tässä ongelma onki eikä osata varmaan etsiä oikeesta paikasta :/ kiitos <3Anonyymi: totta, epätietoisuus on ihan hirveetä. kaikkia kauhukuvia pää täynnä. jos kisu on kuollu, mitä en usko, haluan ehdottomasti sen saada tietää et voin jonain päivänä saada tän jutun päätökseen. nyt koko ajan mietin et onko se pulassa ja oottaa mua pelastaan sen ja ajattelee miksen mee ja hae sitä kotiin :((päätä särkee koko ajan ja olo on tosi kurja :(kiitos sulle kannustuskommentista <3
>Ei kukaan voisi olla niin sydämetön, että kuvittelisi sun täällä postailevan hilpeistä asioista, kun oma rakas pikkunen on kadoksissa! Oikein sydäntä särkee, kun miettii teidän hätää siellä :( Toivon niin kaikesta sydämestäni, että neiti löytää pian takaisin rakastavaan kotiinsa! Älä syyllistä itseäsi, olet vain ajatellut kisujesi parasta! En munkaan mielestä kissa sovi narun päähän, mutta tuo kissatarhaus kuulostaa hyvältä idealta, vielä, jos teidän pihalta löytyy sille hyvä paikka. Varmasti neidit sitä aluksi vastustavat, mutta kunhan se on riittävän iso ja virikkeitä riittää, tottuvat varmasti. Kannattaa tehdä siitä, jos mahdollista, katollinen ja laittaa vaikka joku kiipelypuukin sinne.Paljon jaksamishaleja teille sinne! Tosi hyvä, että sulla on siellä ymmärtäväisiä ystäviä lähellä! Mä uskon edelleen, että saat pian rakkaan syliisi ja tulisin heti etsimisavuksi, jos asuisin siellä päinkään!-I-
>Mä vilpittömästi suosittelen aitauksen rakentamista. Meillä pojat kulkee sinne pienestä ikkunasta ja tykkäävät kyllä kovasti.. Tässä postauksessa näkyy tuota aitausta..http://acankotoilua.blogspot.com/2011/06/poikain-kesaaitaus.htmlTerv. ACCA
>Kylla saat pienen ihan varmasti pian syliisi ja skumppapullon avattua, jo tanaan toivottavasti!! Ihan itkettaa lukea tata, kayn monta kertaa katsomassa onko jo tullut hyvia uutisia. Toki olet ajatellut kisun parasta, kun han nauttii liikkua ulkona vapaana. Mika onkaan ihanampaa kuin onnellinen kisu. <3Paljon voimia teille!! Ja kisu pian kotiin!!Rags
>Tuli myös mieleen, että esimerkiksi jotku pikkutytöt on voinu ihastua kissaan ja omivat sitä esim. leikkimökissään. Onko siinä lähistöllä kesämökkejä? Joku onkija myös on voinu tarjota tuoretta kalaa ja kisu kaveeraa sen kanssa. Olikos kisulla panta kaulassa, jossa yhteystiedot? -Pilvi taas.
>I: voi kiitos, sä oot niin kultanen <3. tuli heti itku ku luin sun kommentin. tosiaan kissan parasta oon aatellu ja koska oon nähny miten hyvin tää neiti ulkona pärjää. ja aina oon asuinpaikat valinnu siten et hän pääsee ulkoileen rauhassa, et vieressä on metsikköä tai peltoa ja voi miten neiti on nauttinu!! <3kiitos sulle vielä, tiedän et tulisit etsimään jos asuisit täälläpäin, voi kunpa asuisit!!
>Kisu tulee kyllä kotiin.:)Meidän kissa (sattumalta muuten aivan samanäköinen kuin teidänkin!) oli kerran kateissa PUOLITOISTA KUUKAUTTA, voi sitä ikävän ja surun määrää, en uskonut pienen enää kotiin palaavan.:(Naapurin pikkutytöt näkivät joskus ulkona leikkiessään kissamme ja muistivat että hän on meiltä kadoksissa, veivät naapurillemme joka soitti meille ja kiiruhdimme kotiin kisua vastaanottamaan, itkin tolkuttomasti.:')Nyt on kahdeksan vuotta neiti pysynyt kotona kiltisti ja ulkoilee vapaana, ei tulisi mieleenkään laittaa narun päähän, se on itsekkyyttä ihmiseltä. Olet toiminut aivan oikein, hirveästi jaksamista, toivoa ja haleja, kaikki järjestyy!-J
>ACCA: harmi ku meillä ei voi kulkea sisältä mistään siihen tulevaan tarhaan… se ois ihan huippu!! täytyy vielä suunnitella tuota lisää…Rags: kiitos sulle paljon <3 ilmoitan kyllä heti jos/kun neiti ilmaantuu, mut pahoin pelkään et vielä viikon joudutaan odottelemaan :(Pilvi: luulen ettei oo tota leikkimökkiongelmaa tällä alueella… ja tuo neiti ei ihan hirveesti fanita kiljuvia kersoja :D. lähimmälle järvelle on matkaa useita kilometrejä… eli ei asuta ihan rannikollakaan… panta on mut viime reissullakin 3v. sitte panta oli irronnut…
>J: voi mikä ihana tarina, oon tosi onnellinen teidän puolesta <3. toivotaan et meidän pikkuraitapuku tulee myös vielä kotiin, ei elämä jatku ennen ku saan sen takas!tuhannet kiitokset ihanasta kommentista, ihana että jotku ees tajuaa et kisua oon yrittäny ajatella. ei oo kissan elämää olla narun päässä tosiaankaan.
>Kauhistus kun en ole päiviin käynytkään bloggerissa niin en tiennyt että teillä on näin ikävästi! Oikein iso tsemppihali ja ihan varmasti kisupieni löytyy. ♥
>Mä uskon ja toivon hartaasti, että pikkuinen tulee pian takaisin ja että teidän odotuksen ja tiedottomuuden tuska loppuisi mahdottoman pian. Voin vain kuvitella olosi, se on kamalaa kun joku on kateissa. Jos asuisin yhtään lähempänä niin kyllä tulisin hauvan kanssa auttamaan etsinnöissä. Mä olen hengessä mukana täältä kauempaa.
>Täälläkin toivotaan kovasti ja pidetään sormet ristissä, että kisuliini tulee kotiin. En lukenut aiempia postauksia, mutta oletko laittanut ilmoitusta karkurit.fi -palstalle? Itse siellä aina silloin tällöin käyn katsomassa, ettei vaan tällä seudulla ole kadoksissa, ja jos on, niin auttaisin sen minkä voisin. Olipa kateissa koira tai kissa. Mutta ajatuksissa on pieni kisunne….Pakkasakka (ei taas bloggeri oikein toimi)
>Meidän kisut oli aina todella todella pitkän narun kanssa omassa kotipihassa :) Syynä oli se, että naapurit asuvat aivan kyljessä kiinni, eivätkä he pidä siitä, että kisut menevät heidän tonteilleen. Ja lisäksi lähellä on vilkkaita autoteitä ja risteyksiä, pelotti, että kisut joutuisivat auton alle :< Mutta kyllä ne viihtyivät hyvin tuossa narulla takapihalla kun saivat nurmikolla löhöillä :) Paitsi jos oli kauhea himo päästä nuuskimaan uusia tuoksuja, silloin tulivat aina puskemaan ja naukuivat todella kovaa :D Sitten piti ottaa talutushihna ja lähteä käyttämään ;) Kyllä ne sitten vähänaikaa haisteli kaikkea, mutta nopeasti juoksivat taas ovelle, että sisään pitäisi päästä :) Meidä kisut oli sisäkissoja nii ei haitannu yhtää tuo narutekniikka :)Meidänkin kissaherra kerran karkasi, kun naru katkesi :< Silloin oli ilta, niin lähdin taskulampun kanssa viheltelemään ja huutelemaan, mutta missään ei kyllä näkynyt. Kyyneleet silmissä, pettyneenä tulin takaisin kotiin :(Myöhemmin yöllä, alkoi sataa, ja juuri kun olin lähdössä nukkumaan, vilkaisin vielä ikkunasta takaovelle. Ja kas kummaa, sielähän meidän pikkuinen tärisi kylmästä, läpimärkänä :) Juoksin hakemaan pyyhkeen, ja päästin sisään. Kujertelin kyyneleet silmissä ja kuivasin kisua, joka vastasi kujerteluun naukumalla äänekkäästi :))Ei kyllä siitä lähtien yrittänyt koskaan enää karata :)Toivotaan nyt, että teidänkin pikkuinen tulisi kotiin<3 :)
>Voi ei =( Tiedän tunteen.. Mullakin oli omakotitalossa asuessani kissa joka välillä viihtyi useampia päiviä ulkona ja kyllä siinä aina huolestu. Toivotaan että katti löytää kotiinsa :)
>Heips! Tuli mieleeni vuosien takaa, kun meillä oli kolme kissaneitiä ja yksi katosi useammaksi päiväksi… Oli mennyt naapurustossa varastoon nukkumaan ja löytyi vasta useamman päivän kuluttua. Ja varsin nälkäisenä!-Riikka-
>Voimia etsintöihin! <3
>Oliko teillä kisu vapaana ulkona myös edellisessä kodissa? Tuli vaan mieleen, että jos kisu on lähtenyt vaeltamaan takaisin vanhaan kotiin? Joskushan kuulee niitä tarinoita, kuinka kissa menee muuton jälkeen vanhaan kotiinsa monienkin kilometrien päähän. Toivottavasti kisu löytyy pian! Oikein paljon haleja sinne!!!
>Toivottavasti löytyy pian! Näin helteillä katoilevat kissat tuntuu pysyvän mieluummin jossain aluskasvillisuuden seassa makoilemassa. Meilläkin on nimittäin joskus aikoinaan kotikotona ollu kissa aika kauan hukassa, mutta jostain se on aina linkuttanu takasin. Viimesimmältä reissulta sen lonkka ei oo enää palautunu, mitä lie tapahtunu, mutta kotiin tuli. Pakeni sisältä takas pihalle vattupensaan keskelle paranemaan, sinne äiti vei sille ruokaa, kunnes tokeni kokonaan. Kauhea jano sillä oli sillon, just tällaset kelit tais olla..Tämä meidän kaksikko tietysti haluais olla vapaana pihalla, mutta en uskalla antaa olla ja siks toi koirahäkistä tuunattu kissahäkki onkin mainio kapistus! Pitäs vaan viimestellä se katto ettei sinne pääse mikään petoeläin hätistelemään.
>Mä käyn kans usein täällä kattomassa joko olis ilosia uutisia! Voi kisuli, tulisit nyt kotiin..kyyneleet tuli lukiessa, ku tiedän miten tärkeitä kisut on sulle ♥Omille kissoilleki oon miettiny tota pantajuttua, mut sit pelkää et jos takertuu sen pannan kans kii johonki. Haleja ja tsemppiä sinne!
>Suosittelen ehdottomasti tarhan rakentamista. Vaikka kissa olisi kuinka kokenut ulkonaliikkuja, vahinkoja voi käydä silti. Lapsuudenkodissani jäi yli kymmenvuotiaita kissoja auton alle ja katosi mahdollisesti petojen(?) suuhun, vaikka vuosia oli vapaana ulkoilu sujunut ongelmitta :P Yksikään ei koskaan ehtinyt kuolla vanhuuteen.En tarkoita pelotella tai syyllistää sinua missään nimessä, sillä tiedän tosiaan hyvin näin maalta kotoisin olevana, miten luonnolliselta asialta kissojen vapaana pito tuntuu, ja häkitys ja valjasulkoilu sen sijaan vaikuttaa suorastaan rääkkäykseltä. Mutta todistettavasti kissat sopeutuvat tähän paremmin kuin hyvin, ja eivät edes osaa kaivata ulos vapaaksi (:Toivottavasti mirri kuitenkin palaa pian kotiin, epätietoisuus tuntuu varmasti ihan hirveältä!
>Toivon mukaan vauva löytää kotiin! Tiedän kyllä miten kauhealta tuntuu kun on perheenjäsen kadoksissa. Meiltä katosi tyttökissa syksyllä 2009, etsittiin viikkoja ja varmaan vieläkin sitä toivoo että jos se jostain ilmestyisi, mutta pihamme lähellä oli nähty ilves edellisenä päivänä joten meidän neiti joutui lienee pedon suuhun. Itkettiin viikkoja ja ikävä on vieläkin :(Terv. Pikkumamma (pikkumamma.blogspot.com)
>Tosi surullista kuulla, että pieni pallero on kadoksissa:(Minulla on samanäköinen kissaneiti joka on jo 11 vuotias ja meille tosi rakas. Ymmärrän miltä sinusta tuntuu, koska myös meille kissani on aiheuttanut huolta ja kyyneleitä toistuvasti. Onneksi nyt tilanne toistaiseksi hyvää:)Olit aamulla ajatuksissa kun ajelin töihin.Uskon, että kissasi kyllä löytyy…pakkohan sen on tulla kotiin<3Karvinen
>Muuten kun edellisessä postauksessa suosittelin valjasulkoilua, niin tarkoitin siis sitä että ihminen ulkoiluttaa kissaa, ei sitä että kytkee kissan yksistään narun päähän. Se olis liian vaarallista jos ei kukaan olis vahtimassa. :) -Pilvi
>Tsemppiä, olisin varmaan itsekin aivan hukassa, jos meidän kisu lähtis karkureissulle… Snif <3
>Mä roikun täällä myös odottamassa uusinta tietoa – aamulla ensimmäiseksi ja illalla viimeiseksi ja päivän mittaan… Voi että miten ahdistaa, kun ei pientä löydy. Jaksakaa vaan etsimistä,kyllä se vielä palkitaan :) olemme kaikki niin hengessä mukana!t. Äippä
>Uskon kans vahvasti, että kyllä se sieltä kotia palaa! Mun äidin kissat saattaa olla pitkiäkin aikoja reissussa näin kesällä, mutta talvella hädin tuskin menevät ulos. Voimia odottamiseen!!!<3t.Piia
>Voi kurjaa, täällä toivotaan kans kovasti että neiti palaa kotiin! Onneksi nyt on kesä, niin ruokaa riittää ja ei palelluta.
>Oi voi sentään!! Minulla on kissasi kokoinen (varmaan pienempi) koira…ja meidän perheen vauva…Niin se varmaan on sinullekin se kisu. No en aio tehdä kommenttiani enempää sinulle vaikeammaksi. Toivon, että kisu tulee kotiin, toivon niin koko sydämmestäni. Se tekee sitä, mikä on varmaan sille niin luonnollista..vaeltelee ja syö hiiriä ja lintuja jne. On vaan niin kuuma ilmasto nyt..Huolettaa nyt minuakin, ettei mitään ole sattunut. Toivotaan parasta. Kerroppa sitten, miten asia etenee..
>Toivon mukaan kisu löytyy pian! Minulla oli kissa lapsena, ja se oli kadoksissa varmaan 3 viikoa. Etsittiin ja etsittiin loputtomasti. Lopulta saatiin vinkki naapurin lapsilta, että olivat nähneet kissan jossain pusikossa. Siellähän se oli, mutta ei saatu kissaa millään kiinni. :/ Lopulta houkuteltiin kissa ruoan avulla häkkiin ja narulla kaukaa vedettiin häkin ovi kiinni. Kissa sai vissiin kamalat traumat karkureissustaan kun oli hurjan ujo ja aristi ihmisiä reissunsa jälkeen. Raukka oli joutunut tappeluunkin. :( Toivon mukaan teidän kissa löytää pian takaisin kotiin. Tsemppiä paljon! Kyllä se kisu voi löytyä vielä monen viikonkin jälkeen. Mutta toivon mukaan teidän kissa tulee jo aiemmin kotiin.
>ootte ollu mielessä nyt pari päivää ja vähän väliä täytyy käydä tarkistamassa joko on hyviä uutisia tullut, toivottavasti ihan pian löytyy pieni! Meidän toinen koira tekee katoamistemppuja mökillä ja huoli on ihan valtava etenkin kun se ei enää osaa tulla takaisin jos karkuun on päässyt vaan löytyy juoksentelemasta väärään suuntaan.. Ootte mielessä! <3lavisa
>Hei, en jaksa/ehdi kaikille hlökohtaisesti vastaamaan, mutta silti luen ajatuksen kans jokaisen kommentin ja otan kaikki vinkit avosylin vastaan. on niin neuvoton olo ku kisua ei löydy ja aina ku etitään, voidaan olla just väärässä paikassa… tuntuu et pitääkö vaan kotona oottaa ja toivoa parasta, mut tulee hulluks ku vaan oottelee :/kaikille mahdollisille nettipalstoille oon ilmotuksen laittanu ja tosiaan niitä ilmoituksia ollaan jaeltu ympäriinsä. kuvallisen lehti-ilmoituksen vielä laitan. varmaan jatketaan tätä monta kuukautta, pakko jonku on tietää jotain!onneks sato kunnolla vettä että kisu saa juodakseen…niin ja kirjoitinki et meidän kisujen kohdalla narutekniikkaa ei ikinä tule, se on vain mun hlökohtainen mielipide. varmasti joillakin voi toimiakin, mut ite en kissoilleni sitä tee, tarha on parempi ratkaisu. valjasulkoilukaan ei meidän vanhemman kohdalla onnistu, se on ihan mahdotonta, kokeiltu on… täytyy muistaa et on aivan eri asia laittaa pentukisu valjaisiin ku 8 vuotta vapaana ulkoillut kisu… pentu tottuu kaikenlaiseen eikä osaa kaivata muuta koska ei tiedä muusta!Pilvi: juu ymmärsin mitä tarkoitit, ite tarkoitin toista kommenttia :)Piia: toivotaan, toivotaan!! meidän neitit on kans semmosia et syyskuusta huhtikuuhun ulkona ollaan 2 minuuttia/vrk, siten et just tarpeet tehdään ja loppuvuorokausi sisällä :). kiitos teille kannustuskommenteista ja hengessä mukana elämisestä, ihana jotenki tuntea ettei olla aivan yksin…