>
Osaan olla joskus tosi työläs tapaus, mut en mä pahalla, en vaan joskus itekkään mahda itelleni mitään…
Oon huomannu et muhun hermostutaan ku en tottele komennettaessa… En oo oikeestaan koskaan totellu. Joskus en ymmärrä komentoa, joskus en halua ymmärtää.
Mullon vaan niin suuri halu tehdä miten ja mitä mä ite haluan!
Ja mä niiiin rrrrakastan ruokaa ja jos sitä on näkyvillä, missä tahansa, milloin tahansa, oli se kenen tahansa, mä syön sen!
Viime viikkoina oon keksiny uuden pakopaikan, hip hei!
Ku teen pahuutta, mami komentaa (huutaa) ja aikoo varmaan nipata, ni minäpäs juoksen olohuoneen divaanin alle! Oon siellä aivan hiirenhiljaa ja kuulostelen mitä tapahtuu. Sohvan alle en mahdu, mut tää on loistava tää divaani!
Mut en mä sit malta kovin kauaa siellä divaanin allakaan kyyhöttää, sieltä ei nimittäin kuule hyvin jos joku touhuaa keittiössä… :/
Oon huomannu et muhun hermostutaan ku en tottele komennettaessa… En oo oikeestaan koskaan totellu. Joskus en ymmärrä komentoa, joskus en halua ymmärtää.
Mullon vaan niin suuri halu tehdä miten ja mitä mä ite haluan!
Ja mä niiiin rrrrakastan ruokaa ja jos sitä on näkyvillä, missä tahansa, milloin tahansa, oli se kenen tahansa, mä syön sen!
Viime viikkoina oon keksiny uuden pakopaikan, hip hei!
Ku teen pahuutta, mami komentaa (huutaa) ja aikoo varmaan nipata, ni minäpäs juoksen olohuoneen divaanin alle! Oon siellä aivan hiirenhiljaa ja kuulostelen mitä tapahtuu. Sohvan alle en mahdu, mut tää on loistava tää divaani!
Mut en mä sit malta kovin kauaa siellä divaanin allakaan kyyhöttää, sieltä ei nimittäin kuule hyvin jos joku touhuaa keittiössä… :/
Heti ku kuulen mamin kutsuvan, mä tuun esiin, mamin sydän heltyy ja meille tulee sovinto ♥.
Ps. Toinen hyvä piilopaikka on ruokapöydän tuolit, mut on tärkeetä et ne on pöydän alla! Muutenhan mä näkyisin!
-Kissaneiti S-
yöeläin
>:D Ihana!!Meilläkin piiloudutaan ruokapöydän tuolien alle. :D Samoin sängynalus on hyvä piilopaikka ja kaikkien kaappien päälle on kiva kipaista pakoon! :D
>Hahahahahaa…Mainio mirri :DDD
>Ihana kisuneiti S! Kisut on kyllä persoonia siinä missä muutkin eläimet :) Meillä hypitään tasoilla ja pöydillä ja raavitaan seinää, jos ei saada tarpeeksi huomiota. Esim. jos mami on liian kauan kisun mielestä koneella eikä leiki, niin silloin mennään verhon taakse piiloon ja ruvetaan raapimaan seinää. On muuten takuuvarma keino saada huomiota :D
>Hanna*: joo kyllä hätä keinot keksii :D. toisen kisumme ei tarvi pakoilla ku ei koskaan mitään pahuutta tee…Päm: mainio tosiaan ;)Niina: joo mä oonki joskus ihmetelly et miten ne tietääki sen kaikista raivostuttavimman keinon saada huomiota :D
>Liitynkin nyt samantien blogisi lukijaksi:) Sen verran useasti tätä tulee nykyään jo seurattua:)
>M: voi miten kiva juttu! ihana et käyt täällä! :)
>Hupaisa kyllä tämä teidän villikko :) Kissaneidin piilopaikka ruokapöydän tuolilla oli kyllä aika hankala havaita:) Sieltä sitten pystyykin kerjäämään sapuskaa ja jos vaan silmä välttää niin käpälällä koittaa josko onnistaisi ;)
>Marika: eikö :D. äskenki meni divaanin alle semmosta kyytiä et peba vaan vilisi. sen piti nimittäin hieman maistaa joulukuusta enkä mä oikeen tykänny :D. tuli just mieleen se ku se maisto mun pizzasta viikonloppuna :D