/

Blogi on nukkunut koko vuoden, mutta ehdinpäs tänne vielä tämän vuoden puolella! Tämä vuosi 2023 onkin ollut hyvin ainutlaatuinen perheessämme. Olin lähes koko vuoden raskaana (tai no toki vain normit yhdeksän kuukautta ;D) ja loppuvuonna saimme sen arvokkaimman lahjan kaikkien niiden osittain pitkienkin kuukausien päätteeksi, kun tyttäremme syntyi lokakuun alussa ♥.

Koko loppuvuosi onkin kulunut tähän uuteen, pieneen perheenjäseneen tutustuessa. Kun perheeseen saapuu uusi ihminen, menee koko perhedynamiikka luonnollisesti uusiksi ja jokainen hakee sieltä jälleen uudestaan sen oman paikkansa. Makustelee uudenlaista elämää ja omaa paikkaansa perheessä. Lapsilla tämä ottaa varmaan hieman pitemmän ajan kuin meillä aikuisilla.

Esikoinen jo yhdeksänvuotiaana suhtautuu pikkusiskon syntymän tuomiin muutoksiin eri tavalla, kun ymmärrystä löytyy jo enemmän. Tiedän tämän omasta kokemuksesta, sillä minulla ja pikkuveljelläni on ihan sama yhdeksän vuoden ikäero. M on myös iässä, jossa omat kaverit ja harrastukset vievät jo aika suuren osan elämästä. Ja onhan hän kokenut isoveljeksi tulon jo aiemminkin!

Viisivuotias on ottanut pikkusiskon myös tosi ihanasti vastaan, suurella rakkaudella, hellyydellä ja huolenpidolla! ♥ Hänen suhtautumistaan jännitin eniten, sillä minä ja hän olemme olleet hyvin tiivis kaksikko kaikki viime vuodet ja hän on ollut hyvin kiinni minussa ja on toki edelleen ja saa ollakin. Viisivuotiaskin on vielä pieni! Alkuun oli pientä uhmaa sääntöjä kohtaan, mutta koskaan hän ei ole ollut mustasukkainen pikkusiskostaan eikä etenkään purkanut uusia tunteitaan vauvaan. Jos vauva itkee jonkun toisen sylissä, käskee hän viemään vauvan heti äitille yms. On siis hyvin suojelevainen! Haluaa pitää pikkusiskoa edelleen päivittäin sylissä. Laittaa pudonneita sukkia jalkaan, pusuttelee useita kertoja päivässä, silittelee poskia, puhuu lempeällä äänellä yms. Hänelle ei varmasti ole ollut ihan helpoin elämänmuutos tämä, vielä viisivuotiaan uhma/tahtoikä päällä. Silti hienosti on mennyt, odotin paljon myrskyisempää eloa.

Hänen sopeutumistaan on auttanut se, että hänellä on aina ollut isoveli, jonka kanssa on ”joutunut” jakamaan huomion. Esikoisen tultua ensimmäistä kertaa isoveljeksi, oli elämä paljon myrskyisempää! Esikoinen oli tuolloin 4-vuotias ja muuttui yhdessä yössä tasaisesta ja rauhallisesta lapsesta täysin ylienergiseksi ja kovaääniseksi. Kun oli tottunut neljä vuotta olemaan ainoa lapsi, oli muutos iso! ”Mennä pitkin seiniä” -sanonta sai tuolloin aivan uudenlaisen merkityksen ja sen muistavat meillä siihen aikaan usein vierailleet läheisetkin :D. Mutta niin vain meni sekin tunnemyrskyvaihe ohi meidän vanhempien ymmärtäväisellä avustuksella.

Tyttäremme syntyi tuuheiden, mustien hiusten kera (ihan identtiset hiukset omiin vauvahiuksiini nähden)! Siinä oli suurin ero poikiimme, mutta muuten kasvonpiirteet olivat hyvin tuttuja, etenkin sivuprofiili :). Hyvin äkkiä sieltä alkoi kuitenkin näkymään myös aivan omia, uniikkeja piirteitä. Eniten ulkonäkö- ja luonnepiirteiltään muistuttaa vanhempaa isoveljeään. Nähtäväksi jää, alkaako myöhemmin muistuttaa joissain piirteissään myös nuorempaa isoveljeään.

Suuri etuoikeus saada seurata näiden kolmen kehitystä ja keskinäisten sisarussuhteiden muodostumista! ♥

/

Ihana joulu saatiin viettää tänäkin vuonna! ♥

Jouluaatto vietettiin jälleen meillä. Meillä vieraili vanhempani, mummuni, veljeni perheineen sekä miehen vanhemmat. Joulupukkimme on tuttu meille jo vuosien takaa ja oli taas niin ihana nähdä! Lapsia joulunvietossamme oli tällä kertaa jo neljä: meidän poikamme sekä veljeni kolmevuotias tyttö ja kolmekuukautinen poika.

Joulupäivää vietämme perinteisesti minun vanhempien luona mummuni ja veljeni perheen kera. Tapaninpäivänä vierailemme puolestaan miehen vanhemmilla. Meille on muodostunut jo tällainen perinne näistä, mutta ensi vuoden jouluaattoa täytyy sitten lähemmin vielä tarkastella, missä se vietetään. Sillä tuolloin jo 92-vuotias mummuni ei ehkä jaksa enää silloin lähteä meille asti, joten toinen vaihtoehto on järjestää jouluaatto hieman lähemmäs hänen kotiaan; vanhempieni ns. vapaa-ajan kotiin. (Tai eipä eläkeläisillä ehkä muuta olekaan kuin vapaa-aikaa :D.) Nyt mummu kuitenkin vielä nautti kovasti, kun sai nähdä lasten jouluriemua, vaikka joulu toki myös väsyttikin ♥.

Tässä muutama kuva joulustamme: joulun odotusta, valkoisia talvimaisemia, joulukukkia ja joulukuusi, pieniä rauhoittumisen hetkiä, sinisiä hetkiä ja joulukattausta. Niin rennolla meiningillä mentiin, että en edes pellavaliinaa silittänyt! Ajattelin, että jos siihen nyt joku kiinnittää huomiota, niin saapi vapaasti kaivaa silitysrautaa esiin ;).

Täksi jouluksi saatiin tosi paljon lunta ja pakkasta oli vain muutama aste. Ihan täydellinen joulusää! Nyt on jo uudenvuodenaatto ja ulkona on satanut vettä pitkin päivää… Saapa nähdä millainen sää on iltakuudelta, kun saa ampua ensimmäiset raketit. Illalla käymme katsomassa myös kaupungin järjestämän ilotulituksen (muutaman vuoden tauon jälkeen) ja sen jälkeen takaisin kotiin. Sovittiin naapureiden kanssa, että pommittelemme yhdessä, niin lapsillekin (kuten meille aikuisillekin) on enemmän iloa!

Ihanaa ja turvallista uutta vuotta!

/

Oletkohan jo törmännyt tähän Designrieha-mainokseen jossain somessa? :)

Lähdettiin kahdeksan kotimaisen yrittäjän voimin järjestämään kivaa, yhteistä verkkotapahtumaa ja tästä syntyi Designrieha! Ajankohdaksi valikoitui tämä marraskuun ensimmäinen viikonloppu 4.-6.11.2022. Olemme todella innoissamme tästä – toivottavasti asiakkaatkin ovat viihtyneet ja tulevat viihtymään tapahtuman parissa!

Mistäs sitten onkaan kyse? Jokainen verkkokauppa on miettinyt omaa Designrieha-toteutustaan ja luvassa on mm. tarjouksia, tuoteuutuuksia, yllätyksiä pitkin viikonloppua sekä lahjakorttijahtia! Tapahtuma starttasi eilen perjantaina klo 18 ja joka päivälle on luvassa muutamia lahjakorttijahteja… Tarkoittaa siis sitä, että Designriehassa mukana olevien yritysten lahjakortteja on piiloteltu toisiin verkkokauppoihin! Näistä saattaa tulla vihjeitä some-kanavissamme, joten kannattaa seurailla!

Meillä on mahtava porukka tässä mukana ja olen saanut tutustua minulle ihan uusiin yrittäjiin/yrityksiin. Kuinka mahtavia naisyrittäjiä meidän maastamme löytyykään ja ihanan erilaista osaamista! Meillä oli eilen niin hauska ilta, kun starttasimme tapahtuman ja lahjakorttijahti seurasi toistaan! Ei meinannut malttaa poistua koneen ja kännykän äärestä ollenkaan :D. On kyllä onni olla osa tällaisia yrittäjäryhmiä ja saada heistä samalla työkavereita, sillä muutenhan niitä ei yksityisyrittäjällä juuri olisi!

Meillä on aivan ihana naisyrittäjäryhmä myös paikallisesti täällä Kokkolassa, pidetään tiiviisti yhteyttä, saadaan toisiltamme vinkkejä ja vertaistukea, järkkäillään treffejä, tapaamisia, pop-uppeja sekä muita tapahtumia aina kun siltä tuntuu! ♥ Yksinyrittäjä saattaa siis työskennellä yksin, mutta yksinäinen ei kyllä tarvitse olla! Eilenkin juuri ennen Designrieha-starttia meillä oli mahtava yhteishenki Designrieha-ryhmässämme ja siellä fiilistä nostattamaan linkitettiin tämä Katy Perryn Firework-biisi!

Yhteistyössä on voimaa! ♥

Näistä mietteistä toivottelen teille rauhallista pyhäinpäivää!