Koin tänään päivällä niin ihanan, koskettavan ja liikuttavan tilanteen, että halusin jakaa sen täälläkin. Siirsin äsken nämä kuvat koneelle ja tuli kyllä väistämättä pieni niisk-olo!
Joulu, juhlista ihanin, lähestyy. Sitä silmällä pitäen ostin viime viikolla vauvalle kivan samettiliivin ja tänään kokeilimme, onko se varmasti sopiva. Liivin kanssa tulee jouluna käytettäviksi ihan eri vaatekappaleet kuin näissä kuvissa (esim. emme laita liivin kanssa sukkahousuja, vaan housut :D), mutta eipäs vielä paljasteta asukokonaisuutta taustalla kurkkiville perheillemme! Mutta näistä kotivaatteista viis, liikutusta aiheutti ihan joku toinen asia:
Meidän urhea Sissy-kissa <3. Hän on kyllä ottanut vauvan koko suurella ja lämpimällä sydämellään vastaan. Ehkä nämä tunteet välittyvät kuvistakin. Ei vanhempi kisuneitikään ole vauvaa mitenkään protestoinut, mutta mielellään pysyttelee pienen välimatkan päässä ja sen ilman muuta hänelle suomme.
Toinen silmä kertoo kissan tietävän, että vieressä on nopealiikkeinen kaveri – silmiä kannattaa siristellä! Tai ainakin sitä vauvelia lähempänä olevaa, ihan vain varmuuden vuoksi…
Niin ihanasti meni kisu aivan viereen silityksiä pyytämään (tai hellyyttä jakamaan). Välillä nojaili ja puski päätään vauvan selkään aivan kuin viestittääkseen, että minuun voit kyllä nojata, pieni. Minä olen sinun ystäväsi.
Tätä seuraavaa kuvaa ottaessani meinasi itku päästä! Ehkä sen vuoksi kuva näin epätarkka onkin, mutta oli pakko jakaa tämäkin täällä. Vauva leikkii ja kissa kehrää. Samalla nojaa päätään vauvan olkaa vasten:
Miten ylpeä kissa onkaan tästä pienestä ystävästään. Ja seuraavassa kuvassa ehkä hieman nolo, kun näitä hetkiä näin kaikelle kansalle ikuistetaan…
Ihania arkipäivän hetkiä, kultaakin kalliimpia <3.
Miten liikuttavan ihania kuvia! :)
Voi miten kiva kuulla, että tykkäsit :).
Ihania kuvia ystävyksistä <3 Meillä ei ole kissaa, mutta koira on, ja voin hyvin jakaa ajatuksesi ja kokemuksesi lapsen ja eläimen välisestä ainutlaatuisesta suhteesta. Meidän koira oli 1,5-vuotias kun esikoisemme syntyi ja 4-vuotias kuopuksemme syntyessä ja otti molemmat tulokkaat uskomattoman hyvin vastaan. Koirallemme on ollut alusta saakka päivän selvää, että pojat ovat osa perhettämme ja olemme saaneet todistaa lukemattomia ihania hetkiä koiramme ja lapsiemme välillä. Ihaninta on se, kun 4-vuotias esikoisemme haluaa halata ja helliä koiraamme ja kehuu häntä hienoksi pojaksi yms. Ihania hetkiä teille :)
Ihanasti kuvailit teidän lasten ja koiran yhteiselämää! Lemmikit on niin valtava rikkaus. Meidänkin perheessämme oli koira, kultainennoutaja 13 vuotta. Koira oli meillä jo, kun veljeni syntyi. Hän suhtautui veljeeni todella suojelevasti vauvasta saakka ja aina, kun vauva nukkui ulkona vaunuissa, koira nukkui vaunujen juurella. Niin ylpeitä olimme herrasmieskoirastamme <3.
Voiii!! ♥♥♥ Täällä myös tuli tippa linssiin.. ihanat!! ♥
:) <3 <3
aivAN IHANIA KUVIA MUMMOKIN TÄSSÄ IHAN HERKISTYY,,kyllä teillä on ihana lapsi ja noi kisut ,,,noita kuvia voisi katsella joka päivä ,huomaisi kuinka elämän pienet hetket antaa tosi paljon .ihana että kerkesi ikuistaa nuo hetket …
Ihanan kommentin jätit, kiitos kovasti! <3 Onneksi oli kamera kerrankin lähellä :).
Ihanat <3 <3 en kestä!
:) :) <3
Oih ja voih! Mun täytyy tunnustaa etten ole kissaihminen ollenkaan mutta nämä kuvat kyllä niin sulatti mun sydämen.. <3
Aivan ihana kuulla! Tässä pieni salaisuus: kissat sulattavat kaikkien sydämet, jos vain saavat siihen mahdollisuuden :).
No onhan siellä vähän juron ilmeen takana sydän täyttä kultaa,ihania nuo sinun pikkuiset.
Voi että mua nauratti tämä ihana kommenttisi! :D
Kisun ilme on tosiaan hieman ”mutruinen”, taitaa suurimmaksi osaksi johtua hänen silmistään. On perinyt edesmenneeltä kissaäidiltään nuo hassut, hieman erikoisen muotoiset silmät. Mutta kissa on kyllä niin leppoinen kaveri, etten ole ikinä vielä toista samanmoista tavannut! Niin kiltti eikä anna tassusta, vaikka joskus olisi aihettakin. Vähän liiankin kiltti taitaa olla tuo mun murmelini <3.
Suloiset <3 Ihania hetkiä.
Hymyilytti tuo silmien siristely, täällä nimittäin tehdään samaa. Ja kun lapset ei ole kotona, kisu menee lastenhuoneeseen sänkyyn nukkumaan. Huomaa että kisu kaipaa lapsia silloin kun ovat kylässä.
Voi miten ihana teidän kisulainen <3.
Ihania kuvia, tippa tuli linssiin täälläkin! <3 Joskin pitää myöntää, että viimeinen kuvapari sai aikaan myös pienehkön repeämisen – voi sentään kisun ilmettä :D
Muakin nauratti tuon hassun matikaisen ilmeet, aina kaikki ilmeet kehiin! :D
Niin liikuttavan suloista <3
Niin on <3.
Aivan ihania kuvia!
Kiva kuulla :).
Aww, kuinka suloista! Tuo nojailukuva oli kertakaikkisen ihana. :-)
Eikö <3. Sydäntä lämmittää niin kovasti nuo hetket!
Voih kuinka ihania <3 joko teidän poika osaa istua? Niin tukevan näköisesti töröttää :) entä joko liikkuu eteenpäin?
Juu parisen viikkoa sitten oppi istumaan ilman tukea, alkuun oli melkoinen spagetti-meininki, mutta nyt jo hienosti! Nopeasti se selkä siitä sitten vahvistui, kun pikkuhiljaa treenattiin. Ei vielä liiku, ainoastaan pyörii kuin kellon viisarit <3 :D.
Miten te treenailtte istumista? Meidän tyllerö 6,5kk ei lattialla osaa lainkaan istumista ilman tukemista..sekin sellaista etukenossa olemista;) onko teillä sattunut pään kolhimisia sängyssä tai lattialla touhuillessa? Itse ehkä liikaa yritän varjella kolhuilta, mutta pakosti sitä tekee kun tyttö niin innokas ja ei hallitse kaikkia kääntyilyjään..kiva blogi ja innolla luen vauva juttujanne:)
Etukeno oli tuttu näky täälläkin! Kertoo juurikin siitä, että selkä vaatii vielä hieman vahvistusta eli siitä se lähtee :). Tein pari kertaa päivässä sillä tavalla, että istuin vauvan kanssa lattialla. Vauva omien jalkojeni välissä joko selkä tai kasvot minuun päin ja pidin käsiäni hänen kainaloidensa alla siten, että selkä pysyi suorassa. En kannatellut häntä, vaan pidin tosiaan suorassa sekä sivulta että edestäpäin katsottuna. Viikossa jo huima edistys ja pysyi hyvin itsekin selkä suorana! Toki alkuun kannattaa laittaa tyynyjä tms. selän taakse, jotta ei satuta itseään kupsahduksen sattuessa.
Muksahduksia on sattunut tuossa istumistouhussa… Pari kertaa päässyt kaatumaan sivulle ja on itku päässyt. Ei onneksi mitenkään pahasti ole käynyt. Kyllähän hänet haluaisi päästä varpaisiin kuplamuoviin kääriä, mutta ei se ole mahdollista. Ajattelin käydä ostamassa sellaisen pehmokypärän (mikähän lie on nimeltään…) tässä piakkoin, auttaa siinä kun lähtee liikkeelle, ettei pää kolise joka kulmassa.
Lisään vielä tähän, että vauva siis siinä samalla leikki leluillaan eikä nuo tuokiot olleet kerrallaan kovin pitkiä. Ehkä kymmenisen minuuttia :).
Awwww :)!!! Ja terveisiä pitkästä aikaa :)!
Ihana sinä, kiitos terkuista! :)
Voi APUA miten hellyyttäviä kuvia!!! <3
Mukavaa joulun odotusta sinne :)
Kiitokset, sitä samaa! :)
Oi, sydän sulaa näitä katsellessa!
En ihmettele :).
On kyllä aivan liikuttavan ihania molemmat <3
Eivätkö olekin :).
Aivan ihania kuvia <3 Ja voi miten isolle kisu näyttää pienen miehene vieressä.
:) Hauskat pikkukaverit!
Voi niisk, liikutti muakin =) Meillä katti saa kyllä kyytiä jos erehtyy liian lähelle, on kuitenkin käynyt jo neidin henkeä haistelemassa eli kaveruutta esittämässä =)
Ai tytöltä saa kyytiä? :)
Juu, katti ei vielä oo hoksannu varoa, karvat pöllyää ku neiti saa otteen =D meillä jo kontataan ja noustaan tukea vasten seisomaan. Ei olis tarttenu vielä….
No ei ois tarttenu vielä! Varmaan kiire veikan perään :).
Voi vitsit, miten ihania kuvia! <3 Nuo silmänsiristykset ja nojailut varsinkin… Suloinen kissa ja suloinen poika ja ihana parivaljakko yhdessä :)
Kiva että tykkäsit! Ja mukavaa, että jätit pitkästä aikaa viestiä :).
Voi kuinka suloisia kuvia. Aitoa ystävyyttä. Ei ihme, että kuvaaja liikuttui :).
Tuota aidompaa ystävyyttä saa hakea :).
Voi miten suloisia molemmat!!!!! <3
Ehka Sissy vaan vinkkaa sulle, etta 'don't worry mama, me ollaan kavereita'. ;-)
Niin supersuloisia! <3
Terkkuja ja silityksiä teidän kolmikolle <3.
Superihania kuvia! Se kuva, jossa kissa nojaa pikkuiseen, avasi kyynelkanavat… Kyllä eläimet tietää, että pikkuisista pitää pitää huolta <3
Kyllä, eläimet on niin viisaita ja meidän pitäisi monessa asiassa ottaa heistä mallia :).
Voi miten suloista! Meilläkin oli kisu kun esikoisemme syntyi, hän usein vahti vauvaa jos vauva oli esim. sitterissä, hän oli vauvan vieressä ja tietenkin pehmeän maton päällä!
Ihana kisu teilläkin! :)
Suloiset! Toivotaan että meilläkin näin kunhan poijanpallero saapuu maailmaan :)
Kissahan viestii silmien siristelyllä hyväksyntää, rauhallisuutta ja sitä ettei hänestä ole uhkaa. Siristelen itsekin silmiä aina uusille kissa tuttavuuksille :D
Näin on, itse rauhallisuus on silmät sirrillään, silloin aina väsyttääkin… :)
Voi hyvänen aika kuinka herkkää ♥
Toivottavasti meillä päästään samaan tilanteeseen!
:) Toivotaan niin!
Ihania kuvia ♥
:)