Eilen pääsin jo järjestelyn makuun, tänään hieman illemmalla jatkuu! Ruokailutilan takaseinällä nököttävä Ikean Norrsten-kaappi (ei tietääkseni enää valikoimissa) on vielä työn alla; oikeanpuolimmaisten ovien takana olevat ruukut ja maljakot ovat nimittäin lisääntyneet :O. Täytyy hieman miettiä, luopuako jostain vai löytyykö niille kaikille säilytystilaa, kun hieman paremmin järjestelee.
Tykkään kaapista, koska sen sisusta on hauskasti musta. Tosin kaappia pestessä tuli mieleen, että onneksi huonekalumme eivät ole mustia – niin hyvin kaikki tahrat ja pölyhuikkaset mustasta pinnasta hohtavat! Ylläolevassa kuvassa kaapinovi ei ole vielä kuivunut ja sekin erottuu mustasta pinnasta selvästi.
Tämänkin kaapin sisällön järjestelyssä tärkeää on, että kaikki samat tavarat löytyvät yhdestä ja samasta paikasta. Ei niin, että maljakoita löytyy muualtakin tai että viinilaseja löytyy kahden oven takaa. Tiedän, että olen tarkka ja joku varmasti siellä silmiään pyörittelee, mutta vasta kun kaappi on täysin järjestyksessä, voin sulkea sen ovet tyytyväisenä ja alkaa keskittymään seuraavaan kaappiin :D. Äiti aina sanoo, että jo ihan pikkutyttönä olin kovin tarkka ja huoneessani kaikki oli paikoillaan ja ojennuksessa. Saapa nähdä, siirtyykö tuo piirre äidinmaidon mukana pienelle pojallemmekin ;).
Mutta nyt sunnuntaipäivän ohjelman pariin – kimeiden kiljahdusten saattelemana! Tuollainen taito opittiin eilen ja voi miten korkealta ja kovaa! :D
Oivoi.. Edelleen täällä haikeana katselen tätä ruokailutilan kaappiasi, jota jo monen monituista vuotta sitten sinulta täällä blogissa kyselin. On se vaan edelleen niin HIENO! Ja tuo musta sisus on kyllä piste iin päälle. :)
Se on kyllä kiva ja vetää sisäänsä aika mukavan määrän tavaraa!
Tuo musta sisus aiheutti hieman sydämentykytyksiä paketteja avatessamme ja kaappia kokoamaan ryhtyessämme – oli nimittäin aika ylläri ;).