Meillä täällä pohjoisella pallonpuoliskolla tämä päivä on ollut vuoden lyhin päivä ja siltä tämä on kyllä tuntunutkin. Lähes koko valoisa aika vierähti kaupoilla: 4 tuntia, huoh. Olin vähällä tuupertua viimeiseen etappiimme Prismaan ja teki mieli käpertyä lepäilemään sinne jonnekin hyllyjen väliin. Maratonshoppailumme katkaisi kaksi kivaa kahvilapaussia, niiden voimalla aina jaksoi! Mutta nyt on helpottunut olo: lahjat on hankittu, samoin jouluruuat. Aatonaaattona ehkä vielä piipahdus lähikauppaan hakemaan tuoretta leipää ja lisää maitoa (jep, maitohimo is back!). Meillä on tällä hetkellä kaapissa 7 litraa rasvatonta maitoa ja meillähän on siis kahden hengen (ja kissakaksikon, mutta he eivät maitoa juo…) talous :D.
Huomenna imurointi, mattojen tamppaus ja lattioiden pesu – sitten se on siinä! Siivousten jälkeen viimeisten lahjojen paketointia ja se onkin mukava tehdä sitten tunnelmoiden, kun kaikki muu on valmista eikä tarvitse kiirehtiä.
Tunnistiko joku paikan, josta olen nämä kuvat ottanut?
Viime sunnuntaina kävimme hakemassa hieman erilaista joulutunnelmaa ja sitähän saimme! Vierailimme Kokkolan Lohtajan Jukkolanmäen Navetanvintin joulumyyjäisissä. Paikka oli laitettu niin kivan näköiseksi, siellä oli kyllä ihanan jouluista.
Myynnissä oli monenlaisia paikallisia herkkuja sekä käsitöitä. Molempia ostimme, mutta edelleenkään ei sitä kaipaamaani olkipukkia löytynyt. Olen aivan yllättynyt, miten kiven alla sellainen vaalea, pöytäkokoinen ja hieman pullea olkipukki on! Ei vihertäviä kaislapukkeja eikä sellaista parrakasta olkipukkia, vaan ihan perusmalli. Tuolla joulumyyjäisissä sellainen täydellinen yksilö oli, mutta se oli kuvausrekvisiittana eikä myynnissä (eikä edes myyjän oma, joten hän ei voinut sitä myydä) – kyllä harmitti. Nooh, onpahan taas ensi jouluksi(kin) jotain metsästettävää :).
Himmeleitäkin ihastelen aina, mutta vielä sellaista pakko saada juuri tuo -yksilöä ei ole vastaan tullut. Niinpä odottelen sen suhteen samoin kuin olkipukin… Turha ostaa mitään välimuodon vaihtoehtoa, ennemmin odottelen niin kauan kunnes se täydellinen yksilö tulee vastaan.
Myyjäisissä saimme nautiskella myöskin ihanasta joulumusiikista, jota esitettiin aina tasatunnein. Juuri meidän siellä ollessamme sattuivat esittämään mm. Pekka Simojoen sanoittaman Tulkoon joulu -joululaulun, se on niin ihana ja vielä erityisen upea kirkossa kuultuna!
Kuvia katsoessa muistan, kuinka kylmä tuona päivänä oli, hrrr! Onneksi kohta pääsee saunaan lämmittelemään :).
P.S. Avasin äsken kaupasta ostamani Dumle Mixin – enhän minä muistanut, että se paras maku sieltä (se oranssi, appelsiini?) oli poistunut jo viime vuonna! Voi mikä pettymys jo toisen kerran, kuka noista päättää, h u o n o päätös.
Minäkin olen kaipaillut jotakin pientä olkipukkikoristetta, tai miksei vaikka isompaakin! Saisi johonki lattialle tai pöydälle sellaisen seisoskelemaan! :) Ensi jouluksi sitten!
Jep, ensi jouluksi sitten :). Etsin olkipukkia viime joulunakin, joten ehkä kolmas kerta toden sanoo..?
Tunnistin heti missä olette käynyt:)
Mekin käytiin Äitin kanssa ja ihastelin samaa olkipukkia.
Tuo navetta on mun lapsuudenkodin naapurissa ja tuollakin on tullut muksuna leikittyä:)
Tuossa ovensuussa oli useampikin olkipukki, mutta itse ihastelin niitä pieniä, jotka olivat aivan tilan perällä erästä myyntipöytää koristamassa. Niitä oli kaksi kappaletta, niin täydellisiä! :)
Mulla on lahjat olleet paketissa jo viikon ajan. Sen sijaan muutama kuivakakku pitäisi vääntää, joitain koristeita joulupöytään ja sitten se hiton joulusiivous…! Haluaisin suoriutua kaikesta noista huomenna, niin aatonaaton saisi jo olla jalat pöydällä :)
Meillä täällä lumettomassa etelä-suomessa tulee juuri nyt vettä vaakatasossa hirveän tuulen säestämänä. Ei mikään jouluinen fiilis sään puolesta, onneksi aamulla koristeltu kuusi tuo ihanaa tunnelmaa kotiin. Ehkä tuijottelen sitä, enkä ulos ikkunasta tuonne pimeyteen.
Täällä siivoukset takana, HUH! Ajattelin nostaa jalat pöydälle illalla, vielä on nimittäin pientä puuhastelua. Ja huomennakin toki, mutta keittiöpainotteista sellaista :).
Onni kyllä, että niin aikaisin tulee pimeää ettei näe tuota masentavaa vesisateista maisemaa… Täällä on lunta vain onnettomia länttejä siellä täällä.
Jouluiselta näyttää kyllä! Olkipukkia minäkin etsiskelin kirppareilta, mutta ilmeisesti ne ovat nyt kiven alla.. Oma himmelin odotus loppui tänään, sillä äitini oli tehnyt minulle sellaisen yllätyksenä! Tuli kertaheitolla paljon tunnearvoa moiselle. :)
Todella kiven alla tuntuvat olevan! Itsekin olen myös kirppareilta niitä yrittänyt metsästää…
Varmasti aivan ihana tuollainen läheisen tekemä himmeli!
Ihanan näköinen paikka!
Täällä olisi vielä huominen töitä ja sitten voipi vaihtaa vapaalle. Kävin tänään moikkaamassa tätin pikku rakasta joka ensimmäistä kertaa piti silmiään auki ja rakastuin häneen vielä entistä palavammin <3 Hyvä jos malttaa nukkua kun odotan jo aattoa ja seuraavaa kertaa kun pääsen hänet näkemään :)
Voi, pieni pakkaus on kyllä saanut sut pauloihinsa, ihana :).